Kisapuiston jääareena

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti 26.10.2020 toteuttaa ja sijoittaa uuden jääareenan Kisapuistoon.

Kisapuiston urheilukeskukseen suunnitellaan uutta, nykyaikaista ja energiatehokasta jääareenaa, joka palvelisi kansainvälisen- ja SM-liigatason jääkiekkoa sekä muita jääurheilulajeja sekä erilaisia suuria yleisötapahtumia nykyistä jäähallia paremmin.

 

Ilmakuva jääareenasta Kisapuistossa, jossa yhtä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa havainnollistettu värivalinnoilla
Taustaa
 

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva asetti vuoden 2017 alussa jäähallityöryhmän laatimaan selonteon nykyisen jäähallin tulevaisuudesta siten, että siinä selvitetään

  • jäähallin käyttömahdollisuudet jatkossa
  • mahdollisen uuden jäähallin sijoituspaikkavaihtoehdot
  • alustava tilaohjelma ja sen yhteensovittaminen urheilutalon ja muiden liikuntapaikkojen kanssa sekä kustannusvaikutukset

Kaupunginvaltuuston päätös 16.10.2017

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto antoi 16.10.2017 kokouksessaan elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialalle tehtäväksi selvittää yhdessä Lappeenrannan Toimitilat Oy:n (LATO) ja liikuntatoimen kanssa uuden hallin sijoituspaikka sekä päättänyt teettää uuden n. 5 000 paikkaisen monitoimijäähallin tarve- ja hankesuunnitelman.

Kaupunginvaltuusto linjasi päätöksessään myös:

"Nykyiselle Kisapuiston pääjäähallille ei tehdä enää peruskorjaus- tai perusparannusinvestointeja, vaan tehdään ainoastaan viranomaisten vaatimat välttämättömät korjaustoimenpiteet.

Tilojen käyttöturvallisuus tulee taata lumikuormaa tarpeen mukaan poistamalla. Ulkopuolisille käyttäjille annetaan oikeus kustannuksellaan tehdä halliin tarvitsemiaan kunnostustoimenpiteitä, joita ei hyvitetä, kun hallin toiminta päättyy."

Tarveselvityksessä kuvattiin ja selvitettiin pääkäyttötarkoitukseen tarvittavat tilat ja niille asetettavat vaatimukset, tutkittiin vaihtoehtoiset käyttömahdollisuudet sekä arvioitiin eri ratkaisujen edullisuus. Erityisesti tulee selvittää kaikki mahdollisuudet tilojen käyttämisestä muuhun toimintaan niiden tilojen osalta, joita ei tarvita koko ajan jääurheiluun.

Hankesuunnittelussa asetettiin rakennushankkeelle täsmälliset laajuutta, toimivuutta, laatua, kustannuksia, ajoitusta ja ylläpitoa koskevat tavoitteet. Hankesuunnittelussa tutkittiin myös vaihtoehto, jossa yleisurheilun ja muun sisäliikunnan harrastushalli sijoitettaisiin uuden jäähallin yhteyteen.

Uuden hallin sijoituspaikalle esitettiin lähtökohta joko niin, että se sijaitsee nykyisen Kisapuiston jääurheilukeskuksen alueella taikka muualla kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä sisältäen selvitykset mahdollisista asemakaavamuutoksista, eri vaihtoehtojen toteuttamisaikatauluista, liikennejärjestelyistä, eri vaihtoehtojen infran investointikustannuksista, vaihtoehtojen vaikutukset hallin käyttökustannuksista sekä hallin saavutettavuuteen.

Hankesuunnitelman valmistuminen

Syksyllä 2017 LATO järjesti tarjouskilpailun konsultin löytämiseksi laatimaan tarveselvitys ja hankesuunnitelma. Tarjouskilpailun perusteella konsultiksi valittiin Ramboll CM Oy LATO Oy:n toimitusjohtajan päätöksellä 22.12.2017.

Konsultin tehtävänä oli selvittää tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheen aikana hankkeen sijainti, laajuus, hankkeen kokonaistalous sisältäen investointikustannukset, ylläpitokustannukset sekä hankkeen myötä syntyvät muut liiketoiminta- ja rahoitusmahdollisuudet.

Lisäksi oli selvitettävä sisäliikunnan harrastustilojen ratkaisuvaihtoehdot siten, että ko. tilat ovat osa monitoimijäähallikokonaisuutta tai oma erillinen kokonaisuus.

Hankesuunnittelun yhteydessä monitoimiareenaa varten tutkittiin Kisapuiston ohella alustavasti seuraavat ydinkeskustan läheisyydessä olevat alueet, jotka ovat korkeintaan saman etäisyyden päässä keskustasta kuin Kisapuisto: Prisman ja Opintien alue, Lentokentän alue, asemanseutu, Lappeenkatu, Kauppatori, Armilan sairaalan alue, Juvakan kenttä ja urheilutalo, Amiksen kenttä sekä Harapaisen alue.

Asemanseutu, Kauppatori ja Juvakan/urheilutalon ja Amiksen alue jäivät pois liian pieninä alueina. Lisäksi Armilan alue on yleiskaavan mukaisesti jo varattu keskustan läheiseksi asuinalueeksi. Areenan sijoittaminen Armilaan merkitsisi jo valitun maankäytön suunnittelun linjan muuttamista ja edellyttäisi hyväksytyn yleiskaavan muuttamista.

Lentokentän alue karsiutui pois keskustaan ja Kisapuistoon vertailtaessa huonomman sijaintinsa vuoksi. Prisman alue karsiutui pois tontin kalliin hinnan vuoksi ja Opintien tontti todettiin huonoksi Prisman ”takapihalla”. Harapaisen alue karsiutui sijaintinsa ja tontin rakentamiseen liittyvien maaperätekijöiden vuoksi.

Monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin tarveselvitykset ja hankesuunnitelmat liitteineen valmistuivat 17.09.2018. Kaupunginvaltuusto käsitteli tarveselvitykset ja hankesuunnitelmat kokouksessaan 29.10.2018 ja päätti seuraavaa:

  1. monitoimiareena-hankkeen ja sisäliikuntahalli-hankkeen jatkovalmistelu annettiin kaupunginhallituksen asettaman toimitilatoimikunnan tehtäväksi yhdessä konsernihallinnon kanssa.
  2. jatkovalmistelussa selvitetään ulkopuolisten tahojen kiinnostus monitoimiareena-hankkeen toteuttamiseen yhteistyössä kaupungin kanssa joko Lappeenkadun tai Kisapuiston alueelle
  3. vanhan jäähallin peruskorjausvaihtoehto tutkitaan yhtenä vaihtoehtona

Lappeenrannan kaupunki julkaisi marraskuussa 2018 avoimen julkisen tarjouspyynnön monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin investointi- ja rahoitusasiantuntijan hankintaa varten. Kaupunkikehityslautakunta valitsi 9.1.2019 asiantuntijaksi SRV Rakennus Oy:n.

Asiantuntijan tehtävänä on tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti etsiä kaupungille potentiaalisia yhteistyökumppaneita ja rahoittajia, jotka osallistuisivat hankesuunnitelman mukaisen monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin sekä niihin liittyvien oheistoimintojen, monitoimiareenan vieressä olevien kerrostalojen sekä areenan yhteyteen mahdollisesti sijoittuvan hotellin ja asuinkerrostalojen suunnitteluun, rahoittamiseen ja toteuttamiseen.

Päätöksenteossa olleet vaihtoehdot

Tutustu päätöksenteossa olleisiin vaihtoehtoihin:

Päätökset tehtiin lokakuussa 2020

Monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin loppuraportit valmistuivat syksyllä 2020.

Kaupunginvaltuusto päätti 26.10.2020 toteuttaa uuden jääareenan VE 2:n eli Kisapuisto-vaihtoehdon mukaisesti.

 
Kisapuiston jääareena
 

Tavoitteena on rakentaa kustannustehokkaasti Lappeenrannan kaupunkikokoon nähden mahdollisimman optimaalinen ja toiminnallisesti monipuolinen moderni jääareena.  Suunnitteluvaiheen tavoitteena on toteuttaa areena, jonka yleisökapasiteetti olisi noin 5 000 henkilöä. Areena varustettaisiin riittävillä yleisöaulatiloilla ja poistumistieväylillä.

Jääareenassa tullaan järjestämään erilaisia urheilu-, konsertti- ja muita tapahtumia. Se mahdollistaa mm. kansainvälisten ja kansallisten kilpailujen järjestämisen, mm. jääkiekko, taitoluistelu, koripallo, lentopallo, paini, judo, nyrkkeily, sulkapallo jne. sekä erilaisten muiden urheilutapahtumien järjestämisen.

Kyseessä on merkittävä liikuntainvestointi, jonka ansiosta jääurheilun ja tapahtumien olosuhteet Kisapuistossa nousevat aivan uudelle tasolle. Neljän jäähallikaukalon ja ison tekojääradan muodostama jääurheilukeskittymä hyvine liikenneyhteyksineen ja pysäköintialueineen on monipuolisuudessa ja laajuudessaan ainutlaatuinen Suomessa.

Jääurheilutoiminta keskittyy samalle alueelle, mikä luo tehokkuutta ja joustavuutta kunnossapitoon, harrastajien on helppo siirtyä hallista toiseen esimerkiksi turnausten yhteydessä, varusteiden kuljetus ja varastointi on sujuvaa, tilavarausten ja vuorojen muuttuessa voidaan joustavasti siirtyä ilman autoa viereisiin halleihin.

Hankkeen yhteydessä Kisapuistoon rakennetaan samalla uudet, turvalliset ja asuinalueenkin näkökulmasta hyvät tieyhteydet sekä pysäköintialue.

Kisapuisto on lappeenrantalaisille tuttu ja hyvin saavutettavissa. Alue on myös paikkana ja nimenä tunnettu ja vakiintunut muillekin kuin lappeenrantalaisille.

 
Energiatehokas ja hiilineutraali
 

Ilmastopääkaupunki Lappeenranta huomioi areenan suunnittelussa ja toteuttamisessa vihreät valinnat.

Monitoimiareenan päästöjen vähentämiseksi käytetään energiatehokkaita ratkaisuja huomioiden koko rakennuksen elinkaari. Suunnittelussa huomioidaan tilankäytön tehokkuus, materiaalivalinnat, kiertotalousnäkökohdat ja myös paikalliset energiantuotantoratkaisut.

Käytännössä tämä tarkoittaa aurinkoenergian hyödyntämistä, rakennuksen toiminnoissa syntyvän lauhdelämmön sekä sen sisäilmaan sitoutuneen energian optimaalista hyödyntämistä esimerkiksi lämpöpumpputekniikan avulla. Lisäksi kyseeseen tulevat myös pesuvesien lämmöntalteenoton hyödyntäminen, joka merkittävästi edistää energiatehokkuutta. Myös hiilineutraali paikallislämmön hyödyntämisvalmius  sisällytetään mukaan suunnitteluvaiheessa.

Lisäksi hyödynnetään joustavia sähkön- ja lämmönkäytön ratkaisuja. Näillä helpotetaan rakennuksen ohjattavuutta sekä säädettävyyttä, joka puolestaan edesauttaa huollon sekä ylläpidon suunnittelua ja käytännön toteutusta. Tämä lisää rakennuksen käyttäjien ja työntekijöiden viihtyvyyttä, kun rakennuksen sisäilmasto-olosuhteet ovat ihanteelliset ja kokonaisuutena vierailijoiden kokema palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys paranee.  

Energiatehokas monitoimiareena vahvistaa kaupungin imagoa ja osoittaa vahvaa yhteiskuntavastuuta kaikkien sidosryhmien silmissä ja houkuttelee kunnan alueelle uusia toimijoita ja asukkaita. Lisäksi esimerkin näyttäminen on erityisen tärkeää lapsille ja nuorille, kun ympäristö- ja energia-asioita tuodaan koululaisille ja päiväkotilaisille energiatehokkaan monitoimiareenan kautta. Panostamalla energiatehokkuustyöhön ja siitä viestimällä tuetaan lasten ja nuorten ympäristökasvatusta.

Jääareenan suunnittelun ohella parannetaan myös liikenteen sujuvuutta Kisapuistoon, parannetaan kevyen liikenteen väylästöä ja joukkoliikenteen yhteyksiä parannetaan yksityisautoilun vähentämiseksi.

 
Sijainti ja sen ominaisuudet
 

Kisapuiston urheilukeskus sijaitsee Parkkarilan kaupunginosassa, noin 2,5 kilometriä keskustan alueelta itään. Urheilukeskus sijaitsee omakotitaloalueella ja sen vieressä sijaitsee Kaukaan koulu.

Jääurheilutoiminta on keskitetty Lappeenrannassa Kisapuiston urheilukeskukseen, jossa sijaitsevat nykyinen kaupungin pääjäähalli, harjoitusjäähalli, iso tekojäärata sekä yksityinen kahden kaukalon jäähalli UK Areena. Kesällä ison tekojään alueella on käytössä pesäpallon tekonurmikenttä.

Hankesuunnittelun ja asemakaavan valmistelun yhteydessä selvitetään, missä kohtaa olisi uudelle jääareenalle paras sijoituspaikka Kisapuistossa. Hankesuunnittelun yhteydessä uusi areena sijoitettiin alustavasti yksityisen UK Areenan viereen, mutta myös muita vaihtoehtoja on mahdollista tutkia optimaalisen sijoittamispaikan löytämiseksi.

Sijaintialueen väestömäärä

Väestömäärä alle puolen kilometrin etäisyydellä Kisapuistosta on 1 190 asukasta ja alle kilometrin etäisyydellä noin 3 800 asukasta.

Sijainnin saavutettavuus

Kisapuiston lähiympäristössä on hyvät jalankulun ja pyöräilyn yhteydet, jotka mahdollistavat hyvän saavutettavuuden kävellen ja pyöräillen sekä henkilöautolla eri puolilta Lappeenrantaa ja koko maakuntaa.

Joukkoliikenteen lähimpänä olevat pysäkit sijaitsevat nykyisin Lepolankadulla ja Standertskjöldinkadulla, joilta on Kisapuistoon matkaa noin 600–800 metriä. Joukkoliikenneyhteyksiä pyritään parantamaan Kisapuistoon hankesuunnittelun yhteydessä. Lappeenrannan rautatieasema ja matkakeskus sijaitsevat noin 3 kilometrin päässä Kisapuistosta.

Lähialueen palvelut

Kisapuiston vieressä sijaitsee siis Kaukaan koulu ja noin kolmen kilometrin etäisyydellä Lönnrotin koulu, Kimpisen koulu, Kimpisen lukio, Lyseon lukio ja ammattiopisto sekä Lauritsalan koulu.

Kisapuiston läheisyydessä (alle 500 metriä) on 3 päivittäistavaramyymälää ja kioski, josta myös paljon hankitaan ottelulippuja liigaotteluihin ja muihin jäähallitapahtumiin.  

 
Alueella tehtävät muutokset
 

Monitoimiareenan sijoittaminen Kisapuistoon vaatii asemakaavan muuttamista. Kisapuistossa asemakaavamuutos käsittää nykyisen urheilukeskuksen alueen, siihen rajoittuvat metsäalueet ulkoilureitteineen ja muut lähialueet. 

Asemakaavamuutoksen yhteydessä urheilukeskukseen varataan hyvät ja turvalliset kulkuyhteydet autoilla, jalan ja pyöräillen.

Kaavaan osoitetaan uusi pohjoinen tieyhteys ja kevyen liikenteen väylä Parkkarilankadun ja Lauritsalantien liittymään, johon rakennetaan myös liikenneympyrä. Uudessa tieyhteydessä huomioidaan Parkkarilan alueen asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus Kisakadun muuttuessa vain tonteille johtavaksi tieksi. Uuden tieyhteyden valmistuessa päättyy samalla autoliikenne Kisapuistoon lännestä Juvakankadun suunnalta pysyvästi vain kevyen liikenteen yhteyden jäädessä siltä suunnalta käyttöön. 

Uusi tieyhteys suunnitellaan myös Kaukaan koulun läheltä Kisakadulta, purettavan hallin tilalle rakennettavalle pysäköintialueelle.

Suosittu Kisapuiston ulkoilureitti säilytetään, mutta reitti voi joiltain kohdin hieman muuttua riippuen siitä, mihin kohtaan uusi jääareena Kisapuistossa sijoitetaan.

 
Pysäköinti ja liikennejärjestelyt
 

Kisapuistoon saapuminen tapahtuu myös jatkossa nykyiseen tapaan yksityisautoiluun painottuen. Uusi areena ei tehdyn liikenneselvityksen mukaan näyttäisi vähentävän yksityisautoilun määrää. Liikenneselvityksen mukaan yksityisautoliikenne ja siihen liittyvä pysäköinti järjestyvät toimivalla tavalla Kisapuistossa.

Pysäköinti

Alueella on tällä hetkellä parkkitilaa noin 1 000 autolle. Uusi areena sijoittuu ainakin osittain nykyiselle parkkialueelle. Parkkipaikkojen määrä pysyy kuitenkin ennallaan, kun nykyisen pääjäähallin tilalle osoitetaan parkkipaikkoja. Pysäköintipaikkoja saadaan myös riittävästi linja-autoille.

Kisapuiston pysäköintialueelle järjestetään selkeät tulo- ja menoväylät henkilöautoille, busseille, kevyelle liikenteelle ja huoltoliikenteelle. Pysäköintialue sijaitsee jatkossakin areenan, UK Areenan, tekojään ja harjoitusjäähallin yhteydessä kuten nytkin. Tekojääradan ja jäähallien isot yleisötapahtumat on sijoitettava eri ajankohdille, jotta parkkialue riittää kuhunkin tapahtumaan vuorollaan.

Kisapuiston parkkialue tyhjenee nykyään noin 30 minuutissa SM-liigaottelun päätyttyä. Tilanne säilyy samanlaisena uudessa järjestelyssä.

Paikallisliikenne

Kisapuistoon on järjestetty paikallisliikenneyhteyksiä SM-liigan otteluita varten.

Lappeenrannan paikallisliikenteen keskuspaikka sijaitsee keskustassa Koulukadulla, jonka kautta kulkee kaikki paikallisliikenteen linjat. Kisapuistoon ei pystytä ohjaamaan kaikkia paikallisliikenteen linjoja, vaan sinne pitäisi järjestää erilliset vuorot tapahtumia ennen ja jälkeen. Näitä ei kuitenkaan voida taloudellisesti järkevällä tavalla järjestää joka puolelta kaupunkia.

Joukkoliikenne

Kisapuisto sijaitsee noin 3 kilometrin päässä Lappeenrannan rautatieasemasta ja matkakeskuksesta.

Kevyt liikenne

Kevyt liikenne järjestetään alueelle sujuvaksi ja turvalliseksi huomioiden myös asuinalueiden turvallisuus ja häiriöttömyys isoissa Kisapuiston tapahtumissa. 

Liikennejärjestelyt

Uusi tieyhteys parkkialueelle ja uudet kevyen liikenteen yhteydet parantavat merkittävästi liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta Kisapuistoon.

Parkkarilan asuinalueelta Kisakadulta sekä Mäntykadun ja Juvakankadun asuinalueelta poistuu kokonaan Kisapuiston tapahtuma-aikainen ajoneuvoliikenne.

Liikenteen sujuvuuden tarkastelu

Liikenneselvityksen perusteella yksityisautoliikenne ja siihen liittyvä pysäköinti järjestyisivät toimivalla tavalla Kisapuistossa.

Kisapuiston tapahtumanaikaiseksi liikennemääräksi arvioidaan uuden tieyhteyden kautta 1 000 ajoneuvoa/tunnissa tapahtuman aikana ja päättyessä. 500 ajoneuvoa kulkisi Kisakadun kautta mukaan lukien saattoliikenne.

Sisäänajossa liikenne saapuisi Parkkarilankadun uuteen liittymään pääasiassa keskustan ja Lepolankadun suunnasta eikä merkittävää jonoutumista pääsisi tapahtumaan. Lepolankadun saapumissuunnassa liikenne jonoutuu ajoittain, mutta purkautuu pääasiassa yhden valokierron aikana.

Areenalta pois ajossa liikenne jonoutuu ajoittain, mutta jonot purkautuvat nopeasti eikä ruuhkautumista pääsisi syntymään.

 
Kustannukset
 

Kaupungin investointiohjelmaan jääareenalle on varattu yhteensä 28,2 milj. euroa vuosille 2024–2025. Hankkeelle haetaan valtionavustusta, joka voi olla noin 750 000 euroa.

Katuverkon ja muun infran muutokset hankkeesta johtuen ovat noin 5,88 miljoonaa euroa. Tähän arvioon sisältyy mm. uusi sähkö-, muuntamo- ja kaukolämpökeskus alueelle (osuus 0,4 miljoonaa euroa), uudet liikenneyhteydet sekä uutta tielinjausta varten tarvittavan seurakunnan maa-alueen hankinta (osuus noin 70 000 euroa).

Kokonaiskustannukset vuositasolla

Kisapuistoon rakennettavan monitoimiareenan kokonaiskustannukset kaupungille tulevat arvion mukaan vuositasolla olemaan noin 2,7 miljoonaa euroa.

Pääoma-, kunnossapito- ja ylläpitokustannusten arvioidaan olevan noin 2,1 miljoonaa euroa ja muiden kulujen (henkilöstö, tarvikkeet, tavarat jne.) noin 0,6 miljoonaa euroa.

Rahoitus

Hanke tulee olemaan pääasiassa kokonaan kaupungin rahoittama. Käyttömenot jäävät myös pääasiassa kaupungin katettavaksi.

Kaupungin osuus areenarakennuksesta on alustavasti 26 miljoonaa euroa, jäljelle jäävä noin 1 miljoona pyritään kattamaan valtionavulla.

Kokonaisuudessaan kaupungin osuus koko hankkeen investointikustannuksista on alustavasti 32,4 miljoonaa euroa.

Kustannukset tarkentuvat vasta hankesuunnitelman valmistuttua.

Liiga-SaiPa Oy:n rooli rahoituksessa

Liiga-SaiPa pystyy olemaan edelleen nykyisen jäähallin järjestelyn tapaan vuokralaisena. Se vuokraa tarvitsemansa tilat ja jääajan kaupungilta.

Uuteen jääareenaan suunnitellaan SM-liigatason edellyttämä katsojakapasiteetti, aitio-, ravintola-, keittiö- ja myyntitiloja, varusteiden varastotiloja sekä Liiga-SaiPa Oy:lle omat puku-, pesu-, huolto- ja toimistotilat, kuten nytkin jäähallissa. Näiden tilojen koko ja investointikustannukset sekä edelleen niiden vuokrakustannukset Liiga-SaiPa Oy:lle selvitetään hankesuunnittelun yhteydessä.

Liiga-SaiPa Oy:n vuokratessa kaikki tarvitsemansa tilat jääareenasta jää kaupungille vähemmän maksettavaa jääareenan osalta. Kustannusten jakautuminen tarkentuu hankesuunnitteluvaiheessa.

 
Omistajuus ja hallinnointi
 

Kisapuistossa jääareena tulee olemaan kaupungin omistama, kuten muutkin isot liikuntalaitokset. Sen tapahtumatoiminnasta vastaa mahdollisesti erikseen sovittava taho ja areena tulee olemaan kaupungin ylläpidettävänä, kuten nykyinenkin jäähalli.

Tapahtumia Kisapuistossa voivat järjestää myös ulkopuoliset toimijat varaamalla areenan käyttöönsä, kuten tällä hetkelläkin on käytäntönä nykyisessä pääjäähallissa.

 
Arvio vuotuisista tapahtumista
 

Kisapuistoon sijoittuvassa uudessa jääareenassa tapahtumia arvioidaan olevan 37 kappaletta vuodessa.

Niistä

  • 32 olisi Liiga-SaiPa Oy:n SM-liigatason jääkiekkotapahtumia
  • kaksi konserttia
  • kaksi perhe/viihdetapahtumaa
  • ja yksi kokous/yritystapahtuma
  • viikonloppuisin jatkuvasti junioreiden ym. jääkiekkoturnauksia, pelejä ja taitoluistelutapahtumia

Tapahtumakävijöiden kulutus

Mikäli areenassa järjestettäisiin vuodessa 40 tapahtumaa, joissa olisi keskimäärin 2 000 kävijää/tapahtuma, yhden kävijän kulutukseksi on arvioitu tapahtumapaikalla keskimäärin 130 €/kävijä ja muualla Lappeenrannassa keskimäärin 80 €/kävijä.

Tämän arvion mukaan Kisapuistossa tapahtumakävijöiden vuotuinen kulutus olisi noin 7,2 miljoonaa euroa.

 
Arviot rakennus- ja toimintavaiheen vaikutuksista
 

Jääareenasta syntyy sekä rakennusvaiheessa että toimintavaiheessa hyötyjä kaupungille. Niitä syntyy lisääntyneestä työllisyydestä, kunnallisverotuksesta ja yritysten yhteisöverotuloista.

 

Rakennusvaiheen työllisyys- ja verotulovaikutukset

Areenan ja siihen liittyvän muun rakentamisen työllisyysvaikutukset ovat alustavien arvioiden mukaan noin 430 henkilötyövuotta. Niistä välittömät työllisyysvaikutukset rakentamisen toimialoilla ovat noin 230 henkilötyövuotta ja välilliset työllisyysvaikutukset muilla toimialoilla noin 200 henkilötyövuotta.

Rakennusvaiheen suoran hyödyn on arvioitu olevan Kisapuiston jääareenahankkeessa noin 1,1 miljoonaa euroa/rakennusaika.

Toimintavaiheen työllisyys- ja verotulovaikutukset

Toimintavaiheen työllisyysvaikutukset Kisapuistossa ovat noin 220 henkilötyövuotta/vuosi, joista 160 henkilötyövuotta ovat suoria vaikutuksia kaupan ja ravitsemustoiminnan sekä muiden palvelujen toimialoilla. Loput noin 60 henkilötyövuotta ovat välillisiä vaikutuksia muilla toimialoilla.

Toimintavaiheessa hyötyjä syntyy areenan ja siellä järjestettävien tapahtumien työllistämien henkilöiden maksamista kunnallisverotuloista ja yritysten maksamista yhteisöverotuloista. Kisapuistossa suorat hyödyt ovat arviolta noin 0,8 miljoonaa euroa vuodessa.

 
Arvio hankeaikataulusta
 

Hankesuunnittelulle ja asemakaavaprosessille on varattu aikaa vuodet 2021–2023. Kaavavalmistelun aikana hankkeen toteutussuunnittelu voi alkaa ja sen tekeminen vaatinee noin 1,5 vuotta.

Rakentaminen Kisapuistossa voidaan toteuttaa erillään muusta urheilukeskuksen toiminnasta. Uusi katuyhteys on mahdollista ainakin pääosin tehdä muun katuliikenteen häiriintymättä ja parkkialueen hulevesijärjestelyt sekä asvaltointi kevään ja syksyn välisenä aikana kuitenkin säilyttäen kulkuyhteys koko ajan UK Areenalle ja tekojään tekonurmelle.

Areenan rakentamiseen kuluu aikaa noin 1,5 vuotta, vuosina 2024–2025.

 

Ajankohtaista

Siirry uutisarkistoon
  • Näytä lisää

Usein kysyttyä

Heräsikö kysymyksiä? Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin tai lähetä oma kysymyksesi.

Lähetä viesti

Onko selvitystyön yhteydessä kysytty potentiaalisilta tapahtumajärjestäjiltä arviota siitä, paljonko Kisapuiston jääareenassa olisi kysyntää muille kuin SaiPan liigapeleille ja jos on, niin paljon arviot ovat olleet?

 

Selvitystyöhön ei sisältynyt tapahtumajärjestäjille tehtyä kyselyä tapahtumien tuottamiseen Kisapuistossa. Sen sijaan arvioitiin SM-liigaottelujen lisäksi olevien tapahtumien määrää käyttäen arvioinnissa nykyisiä tietoja sekä vastaavista muista areenoista saatavilla olevia tietoja sekä edelleen Lappeenrannan kaupunkikokoa. Kisapuistossa järjestettävien isompien tapahtumien määräksi voidaan arvioida noin 2 – 3 isoa yleisötapahtumaa/vuosi 33 – 35 SM-liigaottelun lisäksi.  Mikäli Lappeenrannan monitoimiareenassa järjestettäisiin vuodessa yhteensä 40 urheilu-, konsertti-, messu- ym. tapahtumaa, joissa olisi keskimäärin 2 000 kävijää/tapahtuma, olisi tapahtumakävijöitä yhteensä noin 80 000 kävijää/vuosi.

Suomessa tehtyjen muiden selvitysten pohjalta arvioidaan Kisapuistossa tapahtumakävijöiden kulutukseksi yhteensä noin 90 euroa/kävijä, josta tapahtumapaikalla keskimäärin 50 €/kävijä ja muualla Lappeenrannassa keskimäärin 40 €/kävijä. Edellä esitetyillä tapahtuma- ja kävijämääräarvioilla sekä heidän arvioidulla kulutuksella tapahtumakävijöiden kokonaiskulutus olisi Kisapuiston jääareenan tapahtumissa noin 7,2 milj.€/vuosi.

 

Miksi tänne lähetettyjä kysymyksiä muutetaan radikaalisti ennen kuin niihin vastataan?

 

Oikoluemme kaikki saapuneet kysymykset, ja tarvittaessa muotoilemme niitä. Emme kuitenkaan puutu tekstissä esitettyyn varsinaiseen kysymykseen. Kysymyksiä saattaa myös tulla samasta aiheesta useita, mutta eri tavoin esitettyinä. Pyrimme siis muotoilemaan kysymykset mahdollisimman yksinkertaisiksi ja selkeiksi, jotta ne palvelisivat mahdollisimman hyvin kaikkia sivun kävijöitä.

 

Millaisia mahdollisuuksia olisi sisällyttää vakituisia tai vuokrattavia tiloja Kisapuiston jääareenaan eri toimijoille?

 

Kisapuiston jääareenan suunnittelutyö yksityiskohtaisine tilaohjelmineen on vasta alkamassa. Suunnittelutyön yhteydessä käydään jatkuvaa markkinavuoropuhelua kaikkien mahdollisten toimijoiden ja Liiga-SaiPan kanssa. Näiden vuoropuhelujen perusteella ratkaistaan, millaisia erilaisia vuokrattavia tiloja areenaan kannattaa itse jäähallihalliosan lisäksi suunnitella ja myös löytää niihin vuokralaiset.

Uuden jääareenan suunnittelu vaatii hyvin pitkäjänteistä vuoropuhelua ja alustavaa sopimista sekä todennäköisten potentiaalisten hankkeeseen sitoutuvien tahojen kanssa käytävää keskustelua, jonka lopputulosta ei voida tässä vaiheessa etukäteen täsmentää esim. vuokrattavien tilojen määrällä ja koolla.

 

Miten jääareenan rakentaminen vaikuttaa palveluverkkoa koskeviin säästötavoitteisiin?

 

Kaupunginvaltuusto tulee päättämään mahdollisista palveluverkon muutoksista ja säästöistä aina kulloisenkin tarpeen mukaan. Nyt mitään tarkkaa euromäärää ei ole toistaiseksi arvioitu.

 

Miten jääareena muuttaa Kisapuiston pysäköintialueen maksuja?

 

Myös pysäköintialue peruskorjataan ja asvaltoidaan hankkeen yhteydessä. Sen muuttaminen maksulliseksi on mahdollista, mutta sen osalta päätöksiä tehdään myöhemmin.

 

Miten Kisapuiston jääareena vaikuttaa liikuntapaikkamaksuihin?

 

Yleensä kaupunki aika ajoin on tarkistanut liikuntapaikkamaksuja yleisen kustannuskehityksen mukaan ja myös jatkuvien liikuntainvestointien vaikutuksesta. Varmasti myös uuden areenan valmistuessa liikuntapaikkamaksujen tarkistamista harkitaan.

Kaupunki investoi vuosittain liikuntapaikkarakentamiseen merkittävällä tavalla ja se ei voi olla vaikuttamatta liikuntapaikkamaksuihin. Pelkästään liikuntapaikkojen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 8 milj. euroa vuodessa. Jäähallit ja tekojäärata ovat kaupungin vuotuisista kustannuksista vajaat 30 %, eli hyvin merkittävä osa kaikista kustannuksista.

 

Ketä varten uusi jääareena rakennetaan?

 

Uuden jääareenan käyttäjiä tulevat olemaan samat käyttäjätahot kuin nykyisessä pääjäähallissa. Liiga-SaiPan ohella areenan käyttäjiä ovat eri seurojen aikuisryhmät ja junioriryhmät jääkiekossa, taitoluistelussa ja jääpallossa, opiskelijaryhmät, veteraaniharrastajat ja muut jääaikaa tarvitsevat ryhmät. Jääaikoja jaetaan uudesta jääareenasta yli 20 erilaiselle seuralle ja varaajatahoa. Seurojen sisällä voi vielä lisäksi olla useita eri junioriryhmiä, joille jääaikoja seuran sisällä jaetaan. Jääaikaa jaetaan kausittain yhteensä noin 2 400 tuntia, niistä noin 500 tuntia käyttää Liiga-SaiPan edustusjoukkue harjoituksin ja peleihin, muut jääajat jakaantuvat kymmenille eri tahoille eri lajeissa.

 

Millainen vaikutus uuden jääareenan rakentamisella on Kisapuiston alueen arkeen?

 

Urheilukeskuksen muiden tilojen omaan toimintaan uusi jääareena ei aiheuta muutoksia. Kuitenkin Kisapuiston urheilukeskuksen liikenneyhteydet paranevat ja parkkialueen asvaltoinnin myötä myös sen käyttöolosuhteet muuttuvat paremmaksi.

 

Millainen vaikutus Kisapuiston jääareenalla on Lappeenrannan tapahtumatarjontaan?tarjontaan?

 

Uusi nykyaikainen jääareena luonnollisesti luo entistä laadukkaammat tapahtumaolosuhteet Kisapuistoon ja kaupunkiin verrattuna nykytilanteeseen. Uudessa areenassa oin entistä paremmat ja viihtyisämmät olosuhteet kaikenlaisille isoille yleisötapahtumille ja muillekin sisäurheilutapahtumille ja lajille jääurheilun ohella. Tapahtumajärjestäjät usein myös ovat tietoisia eri kaupunkien tapahtumaolosuhteista ja niiden kehittymisestä. Uudet tapahtumatilat jo itsessäänkin lisäävät tapahtumajärjestäjien mielenkiintoa tuoda uusia tapahtumia Lappeenrantaan.

 

 

Millainen on uuden jääareenan alustava rakennusaikataulu?

 

Kaupunginvaltuuston viimeisimmän 26.10.2020 päätöksen mukaan rakentaminen alkaa mahdollisimman aikaisin keväällä 2024 ja hanke valmistuu syksyllä 2025.

 

 Parannetaanko Kisapuiston saavutettavuutta paikallisliikenteelle ja muulle yleisöliikenteelle?

 

Kisapuiston saavutettavuus paikallisliikenteellä on myös tavoitteena samalla, kun urheilukeskuksen yleisöliikenne uusien tie- ja kevyen liikenteen väylien ansiosta tulee parantumaan. Paikallisliikenteen lisääminen on kuitenkin kustannuskysymys, koska Kisapuisto ei sijaitse suoraan minkään paikallisliikenteen vakiolinjan välittömässä läheisyydessä.

 

Millainen vaikutus jääareenalla on alueen yritystoimintaan?

 

Uusi jääareena yhdessä muiden Kisapuiston hallien ja tekojääradan ohella voi aikaansaada pienimuotoista uutta yritystoimintaa Kisapuiston urheilukeskukseen. Kaupunki ei kuitenkaan ole arvioinut, että Kisapuiston lähialueelle tulisi merkittävissä määrin uutta liiketoimintaa tai yrityksiä Kisapuiston uuden areenan ja muiden urheilukeskuksen tilojen vaikutuksesta. Mahdollisesti kaupunki samalla myös selvittää olisiko järkevää muodostaa yhteinen yhtiö tai muu malli, jolla ylläpidetätisin kaupungin omistamia jäähalleja ja tekojäärataa sekä Kisapuiston yksityistä kahden kaukalon harjoitushallia, UK areenaa. Kaikkien tilojen ylläpidon yhdistäminen voisi tuoda merkittäviä synergiaetuja, talouden säästöjä sekä joustavuutta henkilöstön osalta tilojen sekä alueiden ylläpitoon.

 

Mitä tapahtuu nykyisille halleille?

 

Harjoitusjäähalli, UK Areena ja tekojäärata säilyvät Kisapuistossa kaikissa tapauksissa ennallaan. 

Nykyinen pääjäähalli puretaan ja sen alue hyödynnetään parkkialueena.

 

Mitä tapahtuu Kisapuiston suositulle ulkoilureitille, kun areena rakennetaan?

 

Kisapuiston ympärivuotisessa käytössä oleva erittäin suosittu ja muutamia vuosia sitten peruskorjattu valaistu ulkoilureitti tulee alueella säilymään edelleen. Se linjausta voidaan mahdollisesti muuttaa joltain osin tarvittaessa, mutta se selviää tarkemmin hankesuunnittelun yhteydessä. Ulkoilureitille tullaan siis myös jatkossakin siirtämään tekojäältä kertyvää lunta ja reittiä ylläpidetään kesäkuukausien ohella suosittuna ensilumen latuna kuten nytkin.

 

Miten Lappeenranta hyötyy uudesta jääareenasta?

 

Uusi jääareena vaatii huomattavasti vähemmän huoltoja ja korjauksia verrattuna nykyiseen vanhaan jäähalliin, energiatehokkuus muuttuu merkittäväksi paremmaksi, uusiutuvan energian käyttö lisääntyy ja kaupungin tapahtumatilaolosuhteissa tapahtuu erittäin merkittävä parannus nykytilanteeseen verrattuna. Kaupungin jääurheilun olosuhteissa tapahtuu myös merkittävä parannus sisäilman puhtauden, terveellisyyden, viihtyisyyden ja laadun osalta.  

 

Lappeenrannan väestöennuste on laskeva: onko jääareenalle tarvetta?

 

Väestöennusteista huolimatta ei ole odotettavissa, että jääurheilun harrastajamäärät oleellisesti Lappeenrannassa tai Suomessa olisivat vähenemässä. Kunnallisille ja yksityisille liikuntapaikoille on jatkossakin kysyntää, eivätkä tutkimukset tällä hetkellä osoita kysyntään ainakaan merkittävää vähenemistä. Liikunnan lisääminen on myös valtakunnallinen iso tavoite ja sitäkin varten tarvitaan monenlaisia sisä- ja ulkoliikuntatiloja jääareenat mukaan lukien. Liikuntalajien kirjo myös jatkuvasti monipuolistuu, joten siksi myös esimerkiksi jääaikoja halleista tarvitaan muillekin kuin nykyisille perinteisille jääliikuntalajeille. Kaupungin monipuoliset liikuntapaikat mahdollistavat osaltaan merkittävällä tavalla liikunnan ja liikunnan seuratoiminnan lisääntymisen ja jäähallit ovat yksi tärkeä osa tätä kokonaisuutta.

 

 

Miksi suunnitelmissa on rakentaa jääareena noin 5 000 katsojalle?

 

Lappeenrannan asukasmäärän suhteutettuna noin 5 000 katsojan uusi jääareena on sopivan kokoinen. Nykyisessä vanhassa jäähallissa on noin 4 800 katsojapaikkaa. Hankesuunnittelun yhteydessä lopullinen yleisöpaikkojen määrä sitten kuitenkin vasta tarkentuu.

 

Kuka omistaa ja hallinnoi uutta jääareenaa?

 

Todennäköisesti uusi jääareena rakentuu Kisapuistoon kaupungin omistukseen. Sen toteutusmallista, ylläpidosta ja operoinnista päätetään vielä erikseen myöhemmin ennen rakentamispäätöstä.