Monitoimiareena Kisapuistossa

Kisapuistossa monitoimiareena olisi uusi, nykyaikainen ja energiatehokas jäähalli, joka palvelisi jääurheilua eri lajeissa erinomaisesti ja olisi tapahtumien järjestämisen kannalta parempi vaihtoehto kuin nykyinen vanha jäähalli.

Kyseessä olisi merkittävä liikuntainvestointi, joka lisäisi kaupunkilaisten asumisviihtyisyyttä ja liikuntamahdollisuuksia.

Kisapuistossa monitoimiareena olisi Lappeenkatu-vaihtoehtoon nähden kooltaan pienempi. Nykyaikainen riittävillä yleisöaulatiloilla ja poistumistieväylillä suunniteltava moderni jäähalli olisi kooltaan arviolta noin 10 000 m2. Yleisökapasiteetti olisi noin 5 000 henkeä. 

Kisapuisto-vaihtoehdon etuja

• Jääurheilutoiminta keskittyy samalle alueelle: tehokkuutta ja joustavuutta kunnossapitoon, helppo siirtyminen paikasta toiseen, varusteiden kuljetus ja varastointi sujuvaa, tilavarausten ja vuorojen muuttuessa voidaan joustavasti siirtyä ilman autoa viereisiin halleihin
• Areena toisi mukanaan Kisapuistoon uuden, turvallisen ja asuinalueenkin näkökulmasta viihtyisän tieyhteyden
• Paljon valmista pysäköintitilaa
• Tontti kuuluu jo valmiiksi kaupungille, joten siitä ei syntyisi lisäkustannuksia – lisäksi alueella on tilaa areenalle (ei aiheuta suuria muutoksia alueelle)
• Kisapuisto on lappeenrantalaisille tuttu ja sinne on helppo mennä. Alue on myös paikkana ja nimenä tunnettu ja vakiintunut muillekin kuin lappeenrantalaisille.

Liiketoimintamahdollisuudet

Kisapuiston vaihtoehto ei käytännössä tarjoa liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia nykyistä jäähallia enempää. Areena olisi vilkkaassa käytössä elokuun alusta huhtikuulle kuten nykyinenkin pääjäähalli, mutta huhtikuulta elokuun alkuun hallilla ei olisi merkittävästi toimintaa tai tapahtumia, kuten ei nykyisessäkään pääjäähallissa.

Kisapuiston vaihtoehdossa monitoimiareena sijoitettaisiin nykyiseen Kisapuistoon, Parkkarilan kaupunginosaan, josta on noin 2,5 kilometrin mittainen matka keskustaan. Nykyinen pääjäähalli sijaitsee samalla alueella.

Kisapuistossa monitoimiareena voitaisiin sijoittaa esimerkiksi UK Areenan viereen, mutta myös muita vaihtoehtoja on mahdollista tutkia optimaalisen sijoittamispaikan löytämiseksi.

Areenan sijoituspaikka tarkentuu toteutussuunnittelun ja asemakaavavalmistelun yhteydessä, mikäli areena päätetään sijoittaa Kisapuistoon. Monitoimiareenan sijoittaminen Kisapuistoon vaatii asemakaavan muuttamista.

Sijaintialueen väestömäärä

Väestömäärä alle puolen kilometrin etäisyydellä Kisapuistosta on 1 190 asukasta ja alle kilometrin etäisyydellä noin 3 800 asukasta.

Sijainnin saavutettavuus

Kisapuiston lähiympäristössä on hyvät jalankulun ja pyöräilyn yhteydet, jotka mahdollistavat hyvän saavutettavuuden kävellen ja pyöräillen sekä henkilöautolla eri puolilta Lappeenrantaa ja koko maakuntaa. 

Joukkoliikenteen lähimpänä olevat pysäkit ovat Lepolankadulla ja Standertskjöldinkadulla olevat pysäkit, joilta on Kisapuistoon matkaa noin 600-800 metriä. Joukkoliikenneyhteydet on kuitenkin järjestetty vain liigaotteluita varten. Lappeenrannan rautatieasema ja matkakeskus sijaitsevat noin 3 kilometrin päässä.

Lähialueen palvelut

Kisapuistossa sijaitsevat nykyään pääjäähalli, harjoitusjäähalli, UK Areena ja tekojäärata/hiekkatekonurmi.

Alle kilometrin etäisyydellä sijaitsee Kaukaan koulu ja alle kolmen kilometrin kävelyetäisyydellä Lönnrotin koulu, Kimpisen koulu, Kimpisen lukio, Lyseon lukio ja ammattiopisto sekä Lauritsalan koulu.

Kisapuiston läheisyydessä (alle 500 metriä) on 3 päivittäistavaramyymälää, kioski sekä jäähallissa toimiva lounasravintola.

Mikäli areena sijoitettaisiin Kisapuistoon, alueelle tulisi tehdä muutoksia.

Asemakaavamuutos

Monitoimiareenan sijoittaminen Kisapuistoon vaatii asemakaavan muuttamista. Kisapuistossa asemakaavamuutos käsittäisi nykyisen jäähallin korttelialueen sekä siihen rajoittuvia puistoalueita, joiden kautta osoitetaan uuden monitoimiareenan ajoneuvoliittymät ja kevyen liikenteen yhteydet. 

Uudet tieyhteydet

• Uusi pohjoinen tieyhteys ja kevyen liikenteen väylä Parkkarilankadun tai Lepolankadun suunnalle. Uudessa tieyhteydessä huomioitaisiin alueen asuinympäristön viihtyisyyden näkökulma. Uudet kevyen liikenteen yhteydet parantaisivat merkittävästi liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta Kisapuistoon. 
• Lauritsalantien ja Parkkarilankadun liittymään rakennettava liikenneympyrä
• Uudet kevyen liikenteen väylät alueelle
• Uusi tieyhteys Kisakadulle purettavan hallin tilalle tulevalta pysäköintialueelle

Suosittu Kisapuiston ulkoilureitti säilytetään, mutta reitti muuttuisi ja siirtyisi hieman riippuen siitä, mihin kohtaan uusi areena Kisapuistossa sijoitettaisiin.

Muut muutokset

• Nykyinen jäähalli purettaisiin ja muutettaisiin pysäköintialueeksi.
• Kisapuiston parkkialueen asfaltointi ja hulevesijärjestelyt
• Vesi- ja kaukolämpölinjan siirto monitoimiareenan sijoituspaikalta
• Areenan huoltopihan rakentaminen
• Väestönsuojan rakentaminen
• Tekojääradalle ja harjoitusjäähallille rakennettavat uudet sähkö-, muuntamo- ja kaukolämpökeskus (sijaitsevat nykyään pääjäähallissa)

Kisapuistoon saapuminen tapahtuisi nykyiseen tapaan yksityisautoiluun painottuen. Uusi areena ei tehdyn liikenneselvityksen mukaan siis vähentäisi yksityisautoilun määrää.

Liikenneselvityksen mukaan yksityisautoliikenne ja siihen liittyvä pysäköinti järjestyvät toimivalla tavalla Kisapuistossa.

Pysäköinti

Alueella on tällä hetkellä parkkitilaa noin 1 000 autolle. Uusi areena sijoittuisi ainakin osittain nykyiselle parkkialueelle. Parkkipaikkojen määrä pysyisi kuitenkin ennallaan, kun nykyisen pääjäähallin tilalle osoitettaisiin parkkipaikkoja. Pysäköintipaikkoja on myös linja-autoille.

Kisapuiston pysäköintialueelle järjestettäisiin selkeät tulo- ja menoväylät henkilöautoille, busseille, kevyelle liikenteelle ja huoltoliikenteelle. Pysäköintialue sijaitsisi areenan, UK Areenan, tekojään ja harjoitusjäähallin yhteydessä kuten nytkin. 

Kisapuiston parkkialue tyhjenee nykyään noin 30 minuutissa SM-liigaottelun päätyttyä. Tilanne säilyisi samanlaisena uudessa järjestelyssä.

Paikallisliikenne

Nykyiselläänkin Kisapuistoon on järjestetty paikallisliikenneyhteyksiä liigaotteluita varten. 

Lappeenrannan paikallisliikenteen keskuspaikka sijaisee keskustassa Koulukadulla, jonka kautta kulkee kaikki paikallisliikenteen linjat. Kisapuistoon ei pystytä ohjaamaan kaikkia paikallisliikenteen linjoja, vaan sinne pitäisi järjestää erilliset vuorot tapahtumia ennen ja jälkeen. Näitä ei kuitenkaan voida taloudellisesti järkevällä tavalla järjestää joka puolelta kaupunkia. 

Joukkoliikenne

Kisapuisto sijaitsee noin 3 kilometrin päässä Lappeenrannan rautatieasemasta ja matkakeskuksesta.

Kevyt liikenne

Kevyt liikenne järjestettäisiin alueelle sujuvaksi, kuten se nytkin on.

Liikennejärjestelyt

Uusi tieyhteys parkkialueelle ja uudet kevyen liikenteen yhteydet parantaisivat merkittävästi liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta Kisapuistoon. 

Parkkarilan asuinalueelta sekä Mäntykadun ja Juvakankadun asuinalueelta poistuisi kokonaan Kisapuiston tapahtuma-aikainen ajoneuvoliikenne.

Liikenteen sujuvuuden tarkastelu

Liikenneselvityksen perusteella yksityisautoliikenne ja siihen liittyvä pysäköinti järjestyisivät toimivalla tavalla Kisapuistossa.

Kisapuiston tapahtumanaikaiseksi liikennemääräksi arvioidaan uuden tieyhteyden kautta 1 000 ajoneuvoa/tunnissa tapahtuman aikana ja päättyessä. 500 ajoneuvoa kulkisi Kisakadun kautta mukaan lukien saattoliikenne.

Sisäänajossa liikenne saapuisi Parkkarilankadun uuteen liittymään pääasiassa keskustan ja Lepolankadun suunnasta eikä merkittävää jonoutumista pääsisi tapahtumaan. Lepolankadun saapumissuunnassa liikenne jonoutuu ajoittain, mutta purkautuu pääasiassa yhden valokierron aikana.

Areenalta pois ajossa liikenne jonoutuu ajoittain, mutta jonot purkautuvat nopeasti eikä ruuhkautumista pääsisi syntymään. 

Kisapuisto-vaihtoehdon kokonaiskustannukset olisivat yhteensä noin 33,3 miljoonaa euroa:

• Monitoimiareena: noin 27 miljoonaa euroa
• Katuverkon ja muun infran muutokset: 5,88 miljoonaa euroa, johon sisältyy mm. uusi sähkö-, muuntamo- ja kaukolämpökeskus alueelle (osuus 0,4 miljoonaa euroa) sekä uutta tielinjausta varten tarvittavan seurakunnan maa-alueen hankinta (osuus noin 70 000 euroa.

Kokonaiskustannukset vuositasolla

Kisapuistoon rakennettavan monitoimiareenan kokonaiskustannukset kaupungille tulisivat vuositasolla olemaan noin 2,7 miljoonaa euroa.

Pääoma-, kunnossapito- ja ylläpitokustannusten arvioidaan olevan noin 2,1 miljoonaa euroa ja muiden kulujen (henkilöstö, tarvikkeet, tavarat jne.) noin 0,6 miljoonaa euroa.

Rahoitus

Kisapuiston vaihtoehdossa hanke jäisi kokonaan kaupungin rahoitettavaksi. Monitoimiareenan käyttömenot jäisivät myös pääasiassa kaupungin katettavaksi.

Kaupungin osuus monitoimiareenan rakennuksesta olisi alustavasti 26 miljoonaa euroa, jäljelle jäävä noin 1 miljoona pyrittäisiin kattamaan valtionavulla.

Kokonaisuudessaan kaupungin osuus koko hankkeen kustannuksesta 33,3 miljoonasta eurosta olisi alustavasti 32,4 miljoonaa euroa.

Liiga-SaiPa Oy:n rooli rahoituksessa

Liiga-SaiPa on ilmoittanut, ettei se pysty olemaan investoijana mukana Kisapuisto-vaihtoehdossa. Se siis pystyisi olemaan edelleen nykyisen jäähallin järjestelyn tapaan vuokralaisena. Se vuokraisi tarvitsemansa tilat ja jääajan kaupungilta.

Kisapuisto-vaihtoehdossa olisi myös oltava jääkiekon SM-liigatason edellyttämä katsojakapasiteetti, aitio-, ravintola-, keittiö- ja myyntitiloja, varusteiden varastotiloja sekä Liiga-SaiPa Oy:llä omat puku-, pesu-, huolto- ja toimistotilat, kuten nytkin jäähallissa. Näiden tilojen koko ja investointikustannukset sekä edelleen niiden vuokrakustannukset Liiga-SaiPa Oy:lle olisi selvitettävä hankesuunnittelun yhteydessä, jos uusi monitoimiareena päätettäisiin sijoittaa Kisapuistoon.

Liiga-SaiPa Oy:n vuokratessa kaikki tarvitsemansa tilat jääareenasta jää kaupungille vähemmän maksettavaa jääareenan osalta. Kustannusten jakaantuminen tulisi tarkentaa hankesuunnitteluvaiheessa. 

Kisapuistossa monitoimiareena olisi kaupungin omistama, kuten muutkin isot liikuntalaitokset. Monitoimiareenan tapahtumatoiminnasta vastaisi erikseen sovittava taho ja areena olisi kaupungin ylläpidettävänä, kuten nykyinenkin jäähalli.

Tapahtumia Kisapuistossa voivat järjestää myös ulkopuoliset toimijat varaamalla areenan käyttöönsä, kuten tällä hetkelläkin on käytäntönä nykyisessä pääjäähallissa.

Kisapuistoon sijoittuvassa monitoimiareenassa tapahtumia arvioitaisiin olevan 37 kappaletta vuodessa.

Niistä

• 32 olisi Liiga-SaiPa Oy:n SM-liigatason jääkiekkotapahtumia
• kaksi konserttia
• kaksi perhe/viihdetapahtumaa
• ja yksi kokous/yritystapahtuma
• viikonloppuisin jatkuvasti junioreiden ym. jääkiekkoturnauksia, pelejä ja taitoluistelutapahtumia

Tapahtumakävijöiden kulutus

Mikäli monitoimiareenassa järjestettäisiin vuodessa 40 tapahtumaa, joissa olisi keskimäärin 2 000 kävijää/tapahtuma, yhden kävijän kulutukseksi on arvioitu tapahtumapaikalla keskimäärin 130€/kävijä ja muualla Lappeenrannassa keskimäärin 80 €/kävijä.

Lisäksi on arvioitu, että tapahtumapaikalla tapahtuva kulutus on yhtä suuri molemmissa sijaintivaihtoehdoissa, mutta muualla tapahtuva kulutus olisi Kisapuistossa puolet Lappeenkadun vaihtoehdon vastaavasta luvusta.

Tämän arvion mukaisesti Kisapuistossa tapahtumakävijöiden vuotuinen kulutus olisi noin 7,2 miljoonaa euroa.

Monitoimiareenasta syntyisi sekä rakennusvaiheessa että toimintavaiheessa hyötyjä kaupungille. Niitä syntyy lisääntyneestä työllisyydestä, kunnallisverotuksesta ja yritysten yhteisöverotuloista.

Rakennusvaiheen työllisyys- ja verotulovaikutukset

Kisapuiston vaihtoehdossa monitoimiareenan ja siihen liittyvän muun rakentamisen työllisyysvaikutukset olisivat noin 430 henkilötyövuotta. Niistä välittömät työllisyysvaikutukset rakentamisen toimialoilla ovat noin 230 henkilötyövuotta ja välilliset työllisyysvaikutukset muilla toimialoilla noin 200 henkilötyövuotta.

Rakennusvaiheen suorat hyödyt olisivat Kisapuistossa noin 1,1 miljoonaa euroa/rakennusaika.

Toimintavaiheen työllisyys- ja verotulovaikutukset

Toimintavaiheen työllisyysvaikutukset Kisapuistossa olisivat noin 220 henkilötyövuotta/vuosi, joista 160 henkilötyövuotta olisivat suoria vaikutuksia kaupan ja ravitsemustoiminnan sekä muiden palvelujen toimialoilla. Loput noin 60 henkilötyövuotta olisivat välillisiä vaikutuksia muilla toimialoilla.

Toimintavaiheessa hyötyjä syntyy areenan ja siellä järjestettävien tapahtumien työllistämien henkilöiden maksamista kunnallisverotuloista ja yritysten maksamista yhteisöverotuloista. Kisapuistossa suorat hyödyt olisivat noin 0,8 miljoonaa euroa vuodessa.

Asemakaavaprosessille tulee varata aikaa noin vuosi, minkä lisäksi aikataulua voivat viivästyttää mahdolliset kaavavalitukset. Kaavavalmistelun aikana hankkeen toteutussuunnittelu voi alkaa ja sen tekeminen vaatinee noin 1,5 vuotta. 

Rakentaminen Kisapuistossa voidaan toteuttaa erillään muusta urheilukeskuksen toiminnasta. Uusi katuyhteys on mahdollista ainakin pääosin tehdä muun katuliikenteen häiriintymättä ja parkkialueen hulevesijärjestelyt sekä asvaltointi kevään ja syksyn välisenä aikana kuitenkin säilyttäen kulkuyhteys koko ajan UK Areenalle ja tekojään tekonurmelle.

Areenan rakentamiseen kuluisi noin 1,5 vuotta.