Monitoimiareena Kisapuistossa

Kisapuistoon rakentuisi uusi, nykyaikainen ja energiatehokas jäähalli, joka palvelisi jääurheilulajeja ja tapahtumatuotantoa nykyistä hallia paremmin.

Jääurheilutoiminta säilyisi edelleen kokonaisuudessaan Kisapuistossa. Ratkaisu ylläpitäisi nykyisen tehokkaan, taloudellisen ja joustavan tavan hoitaa halleja ja tekojäärataa.

 

Seurojen toiminnan, varusteiden säilytyksen ja turnausten järjestämisen kannalta vierekkäin olevat hallit palvelisivat edelleen erittäin hyvin Kisapuistossa.

Ilmakuva monitoimiareena Kisapuistoon sijoitettuna
Monitoimiareena Kisapuistossa
 

Kisapuistossa monitoimiareena olisi uusi, nykyaikainen ja energiatehokas jäähalli, joka palvelisi jääurheilua eri lajeissa erinomaisesti ja olisi tapahtumien järjestämisen kannalta parempi vaihtoehto kuin nykyinen vanha jäähalli.

Kyseessä olisi merkittävä liikuntainvestointi, joka lisäisi kaupunkilaisten asumisviihtyisyyttä ja liikuntamahdollisuuksia.

Kisapuistossa monitoimiareena olisi Lappeenkatu-vaihtoehtoon nähden kooltaan pienempi. Nykyaikainen riittävillä yleisöaulatiloilla ja poistumistieväylillä suunniteltava moderni jäähalli olisi kooltaan arviolta noin 10 000 m2. Yleisökapasiteetti olisi noin 5 000 henkeä. 

Kisapuisto-vaihtoehdon etuja

  • Jääurheilutoiminta keskittyy samalle alueelle: tehokkuutta ja joustavuutta kunnossapitoon, helppo siirtyminen paikasta toiseen, varusteiden kuljetus ja varastointi sujuvaa, tilavarausten ja vuorojen muuttuessa voidaan joustavasti siirtyä ilman autoa viereisiin halleihin
  • Areena toisi mukanaan Kisapuistoon uuden, turvallisen ja asuinalueenkin näkökulmasta viihtyisän tieyhteyden
  • Paljon valmista pysäköintitilaa
  • Tontti kuuluu jo valmiiksi kaupungille, joten siitä ei syntyisi lisäkustannuksia – lisäksi alueella on tilaa areenalle (ei aiheuta suuria muutoksia alueelle)
  • Kisapuisto on lappeenrantalaisille tuttu ja sinne on helppo mennä. Alue on myös paikkana ja nimenä tunnettu ja vakiintunut muillekin kuin lappeenrantalaisille.

Liiketoimintamahdollisuudet

Kisapuiston vaihtoehto ei käytännössä tarjoa liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia nykyistä jäähallia enempää. Areena olisi vilkkaassa käytössä elokuun alusta huhtikuulle kuten nykyinenkin pääjäähalli, mutta huhtikuulta elokuun alkuun hallilla ei olisi merkittävästi toimintaa tai tapahtumia, kuten ei nykyisessäkään pääjäähallissa.

 
Sijainti ja sen ominaisuudet
 

Kisapuiston vaihtoehdossa monitoimiareena sijoitettaisiin nykyiseen Kisapuistoon, Parkkarilan kaupunginosaan, josta on noin 2,5 kilometrin mittainen matka keskustaan. Nykyinen pääjäähalli sijaitsee samalla alueella.

Kisapuistossa monitoimiareena voitaisiin sijoittaa esimerkiksi UK Areenan viereen, mutta myös muita vaihtoehtoja on mahdollista tutkia optimaalisen sijoittamispaikan löytämiseksi.

Areenan sijoituspaikka tarkentuu toteutussuunnittelun ja asemakaavavalmistelun yhteydessä, mikäli areena päätetään sijoittaa Kisapuistoon. Monitoimiareenan sijoittaminen Kisapuistoon vaatii asemakaavan muuttamista.

Sijaintialueen väestömäärä

Väestömäärä alle puolen kilometrin etäisyydellä Kisapuistosta on 1 190 asukasta ja alle kilometrin etäisyydellä noin 3 800 asukasta.

Sijainnin saavutettavuus

Kisapuiston lähiympäristössä on hyvät jalankulun ja pyöräilyn yhteydet, jotka mahdollistavat hyvän saavutettavuuden kävellen ja pyöräillen sekä henkilöautolla eri puolilta Lappeenrantaa ja koko maakuntaa. 

Joukkoliikenteen lähimpänä olevat pysäkit ovat Lepolankadulla ja Standertskjöldinkadulla olevat pysäkit, joilta on Kisapuistoon matkaa noin 600-800 metriä. Joukkoliikenneyhteydet on kuitenkin järjestetty vain liigaotteluita varten. Lappeenrannan rautatieasema ja matkakeskus sijaitsevat noin 3 kilometrin päässä.

Lähialueen palvelut

Kisapuistossa sijaitsevat nykyään pääjäähalli, harjoitusjäähalli, UK Areena ja tekojäärata/hiekkatekonurmi.

Alle kilometrin etäisyydellä sijaitsee Kaukaan koulu ja alle kolmen kilometrin kävelyetäisyydellä Lönnrotin koulu, Kimpisen koulu, Kimpisen lukio, Lyseon lukio ja ammattiopisto sekä Lauritsalan koulu.

Kisapuiston läheisyydessä (alle 500 metriä) on 3 päivittäistavaramyymälää, kioski sekä jäähallissa toimiva lounasravintola.

 
Muutokset alueella
 

Mikäli areena sijoitettaisiin Kisapuistoon, alueelle tulisi tehdä muutoksia.

Asemakaavamuutos

Monitoimiareenan sijoittaminen Kisapuistoon vaatii asemakaavan muuttamista. Kisapuistossa asemakaavamuutos käsittäisi nykyisen jäähallin korttelialueen sekä siihen rajoittuvia puistoalueita, joiden kautta osoitetaan uuden monitoimiareenan ajoneuvoliittymät ja kevyen liikenteen yhteydet. 

Uudet tieyhteydet

  • Uusi pohjoinen tieyhteys ja kevyen liikenteen väylä Parkkarilankadun tai Lepolankadun suunnalle. Uudessa tieyhteydessä huomioitaisiin alueen asuinympäristön viihtyisyyden näkökulma. Uudet kevyen liikenteen yhteydet parantaisivat merkittävästi liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta Kisapuistoon. 
  • Lauritsalantien ja Parkkarilankadun liittymään rakennettava liikenneympyrä
  • Uudet kevyen liikenteen väylät alueelle
  • Uusi tieyhteys Kisakadulle purettavan hallin tilalle tulevalta pysäköintialueelle

Suosittu Kisapuiston ulkoilureitti säilytetään, mutta reitti muuttuisi ja siirtyisi hieman riippuen siitä, mihin kohtaan uusi areena Kisapuistossa sijoitettaisiin.

Muut muutokset

  • Nykyinen jäähalli purettaisiin ja muutettaisiin pysäköintialueeksi.
  • Kisapuiston parkkialueen asfaltointi ja hulevesijärjestelyt
  • Vesi- ja kaukolämpölinjan siirto monitoimiareenan sijoituspaikalta
  • Areenan huoltopihan rakentaminen
  • Väestönsuojan rakentaminen
  • Tekojääradalle ja harjoitusjäähallille rakennettavat uudet sähkö-, muuntamo- ja kaukolämpökeskus (sijaitsevat nykyään pääjäähallissa)
 
Pysäköinti ja liikennejärjestelyt
 

Kisapuistoon saapuminen tapahtuisi nykyiseen tapaan yksityisautoiluun painottuen. Uusi areena ei tehdyn liikenneselvityksen mukaan siis vähentäisi yksityisautoilun määrää.

Liikenneselvityksen mukaan yksityisautoliikenne ja siihen liittyvä pysäköinti järjestyvät toimivalla tavalla Kisapuistossa.

Pysäköinti

Alueella on tällä hetkellä parkkitilaa noin 1 000 autolle. Uusi areena sijoittuisi ainakin osittain nykyiselle parkkialueelle. Parkkipaikkojen määrä pysyisi kuitenkin ennallaan, kun nykyisen pääjäähallin tilalle osoitettaisiin parkkipaikkoja. Pysäköintipaikkoja on myös linja-autoille.

Kisapuiston pysäköintialueelle järjestettäisiin selkeät tulo- ja menoväylät henkilöautoille, busseille, kevyelle liikenteelle ja huoltoliikenteelle. Pysäköintialue sijaitsisi areenan, UK Areenan, tekojään ja harjoitusjäähallin yhteydessä kuten nytkin. 

Kisapuiston parkkialue tyhjenee nykyään noin 30 minuutissa SM-liigaottelun päätyttyä. Tilanne säilyisi samanlaisena uudessa järjestelyssä.

Paikallisliikenne

Nykyiselläänkin Kisapuistoon on järjestetty paikallisliikenneyhteyksiä liigaotteluita varten. 

Lappeenrannan paikallisliikenteen keskuspaikka sijaisee keskustassa Koulukadulla, jonka kautta kulkee kaikki paikallisliikenteen linjat. Kisapuistoon ei pystytä ohjaamaan kaikkia paikallisliikenteen linjoja, vaan sinne pitäisi järjestää erilliset vuorot tapahtumia ennen ja jälkeen. Näitä ei kuitenkaan voida taloudellisesti järkevällä tavalla järjestää joka puolelta kaupunkia. 

Joukkoliikenne

Kisapuisto sijaitsee noin 3 kilometrin päässä Lappeenrannan rautatieasemasta ja matkakeskuksesta.

Kevyt liikenne

Kevyt liikenne järjestettäisiin alueelle sujuvaksi, kuten se nytkin on.

Liikennejärjestelyt

Uusi tieyhteys parkkialueelle ja uudet kevyen liikenteen yhteydet parantaisivat merkittävästi liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta Kisapuistoon. 

Parkkarilan asuinalueelta sekä Mäntykadun ja Juvakankadun asuinalueelta poistuisi kokonaan Kisapuiston tapahtuma-aikainen ajoneuvoliikenne.

Liikenteen sujuvuuden tarkastelu

Liikenneselvityksen perusteella yksityisautoliikenne ja siihen liittyvä pysäköinti järjestyisivät toimivalla tavalla Kisapuistossa.

Kisapuiston tapahtumanaikaiseksi liikennemääräksi arvioidaan uuden tieyhteyden kautta 1 000 ajoneuvoa/tunnissa tapahtuman aikana ja päättyessä. 500 ajoneuvoa kulkisi Kisakadun kautta mukaan lukien saattoliikenne.

Sisäänajossa liikenne saapuisi Parkkarilankadun uuteen liittymään pääasiassa keskustan ja Lepolankadun suunnasta eikä merkittävää jonoutumista pääsisi tapahtumaan. Lepolankadun saapumissuunnassa liikenne jonoutuu ajoittain, mutta purkautuu pääasiassa yhden valokierron aikana.

Areenalta pois ajossa liikenne jonoutuu ajoittain, mutta jonot purkautuvat nopeasti eikä ruuhkautumista pääsisi syntymään. 

 
Kustannukset
 

Kisapuisto-vaihtoehdon kokonaiskustannukset olisivat yhteensä noin 33,3 miljoonaa euroa:

  • Monitoimiareena: noin 27 miljoonaa euroa
  • Katuverkon ja muun infran muutokset: 5,88 miljoonaa euroa, johon sisältyy mm. uusi sähkö-, muuntamo- ja kaukolämpökeskus alueelle (osuus 0,4 miljoonaa euroa) sekä uutta tielinjausta varten tarvittavan seurakunnan maa-alueen hankinta (osuus noin 70 000 euroa.

Kokonaiskustannukset vuositasolla

Kisapuistoon rakennettavan monitoimiareenan kokonaiskustannukset kaupungille tulisivat vuositasolla olemaan noin 2,7 miljoonaa euroa.

Pääoma-, kunnossapito- ja ylläpitokustannusten arvioidaan olevan noin 2,1 miljoonaa euroa ja muiden kulujen (henkilöstö, tarvikkeet, tavarat jne.) noin 0,6 miljoonaa euroa.

Rahoitus

Kisapuiston vaihtoehdossa hanke jäisi kokonaan kaupungin rahoitettavaksi. Monitoimiareenan käyttömenot jäisivät myös pääasiassa kaupungin katettavaksi.

Kaupungin osuus monitoimiareenan rakennuksesta olisi alustavasti 26 miljoonaa euroa, jäljelle jäävä noin 1 miljoona pyrittäisiin kattamaan valtionavulla.

Kokonaisuudessaan kaupungin osuus koko hankkeen kustannuksesta 33,3 miljoonasta eurosta olisi alustavasti 32,4 miljoonaa euroa.

Liiga-SaiPa Oy:n rooli rahoituksessa

Liiga-SaiPa on ilmoittanut, ettei se pysty olemaan investoijana mukana Kisapuisto-vaihtoehdossa. Se siis pystyisi olemaan edelleen nykyisen jäähallin järjestelyn tapaan vuokralaisena. Se vuokraisi tarvitsemansa tilat ja jääajan kaupungilta.

Kisapuisto-vaihtoehdossa olisi myös oltava jääkiekon SM-liigatason edellyttämä katsojakapasiteetti, aitio-, ravintola-, keittiö- ja myyntitiloja, varusteiden varastotiloja sekä Liiga-SaiPa Oy:llä omat puku-, pesu-, huolto- ja toimistotilat, kuten nytkin jäähallissa. Näiden tilojen koko ja investointikustannukset sekä edelleen niiden vuokrakustannukset Liiga-SaiPa Oy:lle olisi selvitettävä hankesuunnittelun yhteydessä, jos uusi monitoimiareena päätettäisiin sijoittaa Kisapuistoon.

Liiga-SaiPa Oy:n vuokratessa kaikki tarvitsemansa tilat jääareenasta jää kaupungille vähemmän maksettavaa jääareenan osalta. Kustannusten jakaantuminen tulisi tarkentaa hankesuunnitteluvaiheessa. 

 
Omistajuus ja hallinnointi
 

Kisapuistossa monitoimiareena olisi kaupungin omistama, kuten muutkin isot liikuntalaitokset. Monitoimiareenan tapahtumatoiminnasta vastaisi erikseen sovittava taho ja areena olisi kaupungin ylläpidettävänä, kuten nykyinenkin jäähalli.

Tapahtumia Kisapuistossa voivat järjestää myös ulkopuoliset toimijat varaamalla areenan käyttöönsä, kuten tällä hetkelläkin on käytäntönä nykyisessä pääjäähallissa.

 

 
Arvio vuotuisista tapahtumista
 

Kisapuistoon sijoittuvassa monitoimiareenassa tapahtumia arvioitaisiin olevan 37 kappaletta vuodessa.

Niistä

  • 32 olisi Liiga-SaiPa Oy:n SM-liigatason jääkiekkotapahtumia
  • kaksi konserttia
  • kaksi perhe/viihdetapahtumaa
  • ja yksi kokous/yritystapahtuma
  • viikonloppuisin jatkuvasti junioreiden ym. jääkiekkoturnauksia, pelejä ja taitoluistelutapahtumia

Tapahtumakävijöiden kulutus

Mikäli monitoimiareenassa järjestettäisiin vuodessa 40 tapahtumaa, joissa olisi keskimäärin 2 000 kävijää/tapahtuma, yhden kävijän kulutukseksi on arvioitu tapahtumapaikalla keskimäärin 130€/kävijä ja muualla Lappeenrannassa keskimäärin 80 €/kävijä.

Lisäksi on arvioitu, että tapahtumapaikalla tapahtuva kulutus on yhtä suuri molemmissa sijaintivaihtoehdoissa, mutta muualla tapahtuva kulutus olisi Kisapuistossa puolet Lappeenkadun vaihtoehdon vastaavasta luvusta.

Tämän arvion mukaisesti Kisapuistossa tapahtumakävijöiden vuotuinen kulutus olisi noin 7,2 miljoonaa euroa.

 
Arviot rakennus- ja toimintavaiheen vaikutuksista
 

Monitoimiareenasta syntyisi sekä rakennusvaiheessa että toimintavaiheessa hyötyjä kaupungille. Niitä syntyy lisääntyneestä työllisyydestä, kunnallisverotuksesta ja yritysten yhteisöverotuloista.

Rakennusvaiheen työllisyys- ja verotulovaikutukset

Kisapuiston vaihtoehdossa monitoimiareenan ja siihen liittyvän muun rakentamisen työllisyysvaikutukset olisivat noin 430 henkilötyövuotta. Niistä välittömät työllisyysvaikutukset rakentamisen toimialoilla ovat noin 230 henkilötyövuotta ja välilliset työllisyysvaikutukset muilla toimialoilla noin 200 henkilötyövuotta.

Rakennusvaiheen suorat hyödyt olisivat Kisapuistossa noin 1,1 miljoonaa euroa/rakennusaika.

Toimintavaiheen työllisyys- ja verotulovaikutukset

Toimintavaiheen työllisyysvaikutukset Kisapuistossa olisivat noin 220 henkilötyövuotta/vuosi, joista 160 henkilötyövuotta olisivat suoria vaikutuksia kaupan ja ravitsemustoiminnan sekä muiden palvelujen toimialoilla. Loput noin 60 henkilötyövuotta olisivat välillisiä vaikutuksia muilla toimialoilla.

Toimintavaiheessa hyötyjä syntyy areenan ja siellä järjestettävien tapahtumien työllistämien henkilöiden maksamista kunnallisverotuloista ja yritysten maksamista yhteisöverotuloista. Kisapuistossa suorat hyödyt olisivat noin 0,8 miljoonaa euroa vuodessa.

 
Arvio hankeaikataulusta
 

Asemakaavaprosessille tulee varata aikaa noin vuosi, minkä lisäksi aikataulua voivat viivästyttää mahdolliset kaavavalitukset. Kaavavalmistelun aikana hankkeen toteutussuunnittelu voi alkaa ja sen tekeminen vaatinee noin 1,5 vuotta. 

Rakentaminen Kisapuistossa voidaan toteuttaa erillään muusta urheilukeskuksen toiminnasta. Uusi katuyhteys on mahdollista ainakin pääosin tehdä muun katuliikenteen häiriintymättä ja parkkialueen hulevesijärjestelyt sekä asvaltointi kevään ja syksyn välisenä aikana kuitenkin säilyttäen kulkuyhteys koko ajan UK Areenalle ja tekojään tekonurmelle.

Areenan rakentamiseen kuluisi noin 1,5 vuotta.

 

Ajankohtaista

Siirry uutisarkistoon
  • Näytä lisää

Usein kysyttyä

Heräsikö kysymyksiä? Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin tai lähetä oma kysymyksesi.

Lähetä viesti

Onko selvitystyön yhteydessä kysytty potentiaalisilta tapahtumajärjestäjiltä arviota siitä, paljonko Kisapuiston jääareenassa olisi kysyntää muille kuin SaiPan liigapeleille ja jos on, niin paljon arviot ovat olleet?

 

Selvitystyöhön ei sisältynyt tapahtumajärjestäjille tehtyä kyselyä tapahtumien tuottamiseen Kisapuistossa. Sen sijaan arvioitiin SM-liigaottelujen lisäksi olevien tapahtumien määrää käyttäen arvioinnissa nykyisiä tietoja sekä vastaavista muista areenoista saatavilla olevia tietoja sekä edelleen Lappeenrannan kaupunkikokoa. Kisapuistossa järjestettävien isompien tapahtumien määräksi voidaan arvioida noin 2 – 3 isoa yleisötapahtumaa/vuosi 33 – 35 SM-liigaottelun lisäksi.  Mikäli Lappeenrannan monitoimiareenassa järjestettäisiin vuodessa yhteensä 40 urheilu-, konsertti-, messu- ym. tapahtumaa, joissa olisi keskimäärin 2 000 kävijää/tapahtuma, olisi tapahtumakävijöitä yhteensä noin 80 000 kävijää/vuosi.

Suomessa tehtyjen muiden selvitysten pohjalta arvioidaan Kisapuistossa tapahtumakävijöiden kulutukseksi yhteensä noin 90 euroa/kävijä, josta tapahtumapaikalla keskimäärin 50 €/kävijä ja muualla Lappeenrannassa keskimäärin 40 €/kävijä. Edellä esitetyillä tapahtuma- ja kävijämääräarvioilla sekä heidän arvioidulla kulutuksella tapahtumakävijöiden kokonaiskulutus olisi Kisapuiston jääareenan tapahtumissa noin 7,2 milj.€/vuosi.

 

Miksi tänne lähetettyjä kysymyksiä muutetaan radikaalisti ennen kuin niihin vastataan?

 

Oikoluemme kaikki saapuneet kysymykset, ja tarvittaessa muotoilemme niitä. Emme kuitenkaan puutu tekstissä esitettyyn varsinaiseen kysymykseen. Kysymyksiä saattaa myös tulla samasta aiheesta useita, mutta eri tavoin esitettyinä. Pyrimme siis muotoilemaan kysymykset mahdollisimman yksinkertaisiksi ja selkeiksi, jotta ne palvelisivat mahdollisimman hyvin kaikkia sivun kävijöitä.

 

Millaisia mahdollisuuksia olisi sisällyttää vakituisia tai vuokrattavia tiloja Kisapuiston jääareenaan eri toimijoille?

 

Kisapuiston jääareenan suunnittelutyö yksityiskohtaisine tilaohjelmineen on vasta alkamassa. Suunnittelutyön yhteydessä käydään jatkuvaa markkinavuoropuhelua kaikkien mahdollisten toimijoiden ja Liiga-SaiPan kanssa. Näiden vuoropuhelujen perusteella ratkaistaan, millaisia erilaisia vuokrattavia tiloja areenaan kannattaa itse jäähallihalliosan lisäksi suunnitella ja myös löytää niihin vuokralaiset.

Uuden jääareenan suunnittelu vaatii hyvin pitkäjänteistä vuoropuhelua ja alustavaa sopimista sekä todennäköisten potentiaalisten hankkeeseen sitoutuvien tahojen kanssa käytävää keskustelua, jonka lopputulosta ei voida tässä vaiheessa etukäteen täsmentää esim. vuokrattavien tilojen määrällä ja koolla.

 

Miten jääareenan rakentaminen vaikuttaa palveluverkkoa koskeviin säästötavoitteisiin?

 

Kaupunginvaltuusto tulee päättämään mahdollisista palveluverkon muutoksista ja säästöistä aina kulloisenkin tarpeen mukaan. Nyt mitään tarkkaa euromäärää ei ole toistaiseksi arvioitu.

 

Miten jääareena muuttaa Kisapuiston pysäköintialueen maksuja?

 

Myös pysäköintialue peruskorjataan ja asvaltoidaan hankkeen yhteydessä. Sen muuttaminen maksulliseksi on mahdollista, mutta sen osalta päätöksiä tehdään myöhemmin.

 

Miten Kisapuiston jääareena vaikuttaa liikuntapaikkamaksuihin?

 

Yleensä kaupunki aika ajoin on tarkistanut liikuntapaikkamaksuja yleisen kustannuskehityksen mukaan ja myös jatkuvien liikuntainvestointien vaikutuksesta. Varmasti myös uuden areenan valmistuessa liikuntapaikkamaksujen tarkistamista harkitaan.

Kaupunki investoi vuosittain liikuntapaikkarakentamiseen merkittävällä tavalla ja se ei voi olla vaikuttamatta liikuntapaikkamaksuihin. Pelkästään liikuntapaikkojen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 8 milj. euroa vuodessa. Jäähallit ja tekojäärata ovat kaupungin vuotuisista kustannuksista vajaat 30 %, eli hyvin merkittävä osa kaikista kustannuksista.

 

Ketä varten uusi jääareena rakennetaan?

 

Uuden jääareenan käyttäjiä tulevat olemaan samat käyttäjätahot kuin nykyisessä pääjäähallissa. Liiga-SaiPan ohella areenan käyttäjiä ovat eri seurojen aikuisryhmät ja junioriryhmät jääkiekossa, taitoluistelussa ja jääpallossa, opiskelijaryhmät, veteraaniharrastajat ja muut jääaikaa tarvitsevat ryhmät. Jääaikoja jaetaan uudesta jääareenasta yli 20 erilaiselle seuralle ja varaajatahoa. Seurojen sisällä voi vielä lisäksi olla useita eri junioriryhmiä, joille jääaikoja seuran sisällä jaetaan. Jääaikaa jaetaan kausittain yhteensä noin 2 400 tuntia, niistä noin 500 tuntia käyttää Liiga-SaiPan edustusjoukkue harjoituksin ja peleihin, muut jääajat jakaantuvat kymmenille eri tahoille eri lajeissa.

 

Millainen vaikutus uuden jääareenan rakentamisella on Kisapuiston alueen arkeen?

 

Urheilukeskuksen muiden tilojen omaan toimintaan uusi jääareena ei aiheuta muutoksia. Kuitenkin Kisapuiston urheilukeskuksen liikenneyhteydet paranevat ja parkkialueen asvaltoinnin myötä myös sen käyttöolosuhteet muuttuvat paremmaksi.

 

Millainen vaikutus Kisapuiston jääareenalla on Lappeenrannan tapahtumatarjontaan?tarjontaan?

 

Uusi nykyaikainen jääareena luonnollisesti luo entistä laadukkaammat tapahtumaolosuhteet Kisapuistoon ja kaupunkiin verrattuna nykytilanteeseen. Uudessa areenassa oin entistä paremmat ja viihtyisämmät olosuhteet kaikenlaisille isoille yleisötapahtumille ja muillekin sisäurheilutapahtumille ja lajille jääurheilun ohella. Tapahtumajärjestäjät usein myös ovat tietoisia eri kaupunkien tapahtumaolosuhteista ja niiden kehittymisestä. Uudet tapahtumatilat jo itsessäänkin lisäävät tapahtumajärjestäjien mielenkiintoa tuoda uusia tapahtumia Lappeenrantaan.

 

 

Millainen on uuden jääareenan alustava rakennusaikataulu?

 

Kaupunginvaltuuston viimeisimmän 26.10.2020 päätöksen mukaan rakentaminen alkaa mahdollisimman aikaisin keväällä 2024 ja hanke valmistuu syksyllä 2025.

 

 Parannetaanko Kisapuiston saavutettavuutta paikallisliikenteelle ja muulle yleisöliikenteelle?

 

Kisapuiston saavutettavuus paikallisliikenteellä on myös tavoitteena samalla, kun urheilukeskuksen yleisöliikenne uusien tie- ja kevyen liikenteen väylien ansiosta tulee parantumaan. Paikallisliikenteen lisääminen on kuitenkin kustannuskysymys, koska Kisapuisto ei sijaitse suoraan minkään paikallisliikenteen vakiolinjan välittömässä läheisyydessä.

 

Millainen vaikutus jääareenalla on alueen yritystoimintaan?

 

Uusi jääareena yhdessä muiden Kisapuiston hallien ja tekojääradan ohella voi aikaansaada pienimuotoista uutta yritystoimintaa Kisapuiston urheilukeskukseen. Kaupunki ei kuitenkaan ole arvioinut, että Kisapuiston lähialueelle tulisi merkittävissä määrin uutta liiketoimintaa tai yrityksiä Kisapuiston uuden areenan ja muiden urheilukeskuksen tilojen vaikutuksesta. Mahdollisesti kaupunki samalla myös selvittää olisiko järkevää muodostaa yhteinen yhtiö tai muu malli, jolla ylläpidetätisin kaupungin omistamia jäähalleja ja tekojäärataa sekä Kisapuiston yksityistä kahden kaukalon harjoitushallia, UK areenaa. Kaikkien tilojen ylläpidon yhdistäminen voisi tuoda merkittäviä synergiaetuja, talouden säästöjä sekä joustavuutta henkilöstön osalta tilojen sekä alueiden ylläpitoon.

 

Mitä tapahtuu nykyisille halleille?

 

Harjoitusjäähalli, UK Areena ja tekojäärata säilyvät Kisapuistossa kaikissa tapauksissa ennallaan. 

Nykyinen pääjäähalli puretaan ja sen alue hyödynnetään parkkialueena.

 

Mitä tapahtuu Kisapuiston suositulle ulkoilureitille, kun areena rakennetaan?

 

Kisapuiston ympärivuotisessa käytössä oleva erittäin suosittu ja muutamia vuosia sitten peruskorjattu valaistu ulkoilureitti tulee alueella säilymään edelleen. Se linjausta voidaan mahdollisesti muuttaa joltain osin tarvittaessa, mutta se selviää tarkemmin hankesuunnittelun yhteydessä. Ulkoilureitille tullaan siis myös jatkossakin siirtämään tekojäältä kertyvää lunta ja reittiä ylläpidetään kesäkuukausien ohella suosittuna ensilumen latuna kuten nytkin.

 

Miten Lappeenranta hyötyy uudesta jääareenasta?

 

Uusi jääareena vaatii huomattavasti vähemmän huoltoja ja korjauksia verrattuna nykyiseen vanhaan jäähalliin, energiatehokkuus muuttuu merkittäväksi paremmaksi, uusiutuvan energian käyttö lisääntyy ja kaupungin tapahtumatilaolosuhteissa tapahtuu erittäin merkittävä parannus nykytilanteeseen verrattuna. Kaupungin jääurheilun olosuhteissa tapahtuu myös merkittävä parannus sisäilman puhtauden, terveellisyyden, viihtyisyyden ja laadun osalta.  

 

Lappeenrannan väestöennuste on laskeva: onko jääareenalle tarvetta?

 

Väestöennusteista huolimatta ei ole odotettavissa, että jääurheilun harrastajamäärät oleellisesti Lappeenrannassa tai Suomessa olisivat vähenemässä. Kunnallisille ja yksityisille liikuntapaikoille on jatkossakin kysyntää, eivätkä tutkimukset tällä hetkellä osoita kysyntään ainakaan merkittävää vähenemistä. Liikunnan lisääminen on myös valtakunnallinen iso tavoite ja sitäkin varten tarvitaan monenlaisia sisä- ja ulkoliikuntatiloja jääareenat mukaan lukien. Liikuntalajien kirjo myös jatkuvasti monipuolistuu, joten siksi myös esimerkiksi jääaikoja halleista tarvitaan muillekin kuin nykyisille perinteisille jääliikuntalajeille. Kaupungin monipuoliset liikuntapaikat mahdollistavat osaltaan merkittävällä tavalla liikunnan ja liikunnan seuratoiminnan lisääntymisen ja jäähallit ovat yksi tärkeä osa tätä kokonaisuutta.

 

 

Miksi suunnitelmissa on rakentaa jääareena noin 5 000 katsojalle?

 

Lappeenrannan asukasmäärän suhteutettuna noin 5 000 katsojan uusi jääareena on sopivan kokoinen. Nykyisessä vanhassa jäähallissa on noin 4 800 katsojapaikkaa. Hankesuunnittelun yhteydessä lopullinen yleisöpaikkojen määrä sitten kuitenkin vasta tarkentuu.

 

Kuka omistaa ja hallinnoi uutta jääareenaa?

 

Todennäköisesti uusi jääareena rakentuu Kisapuistoon kaupungin omistukseen. Sen toteutusmallista, ylläpidosta ja operoinnista päätetään vielä erikseen myöhemmin ennen rakentamispäätöstä.