Monitoimiareena Lappeenkadulla

Monitoimiareena keskustassa Lappeenkadulla olisi elinkeinopoliittinen vetovoimatekijä sekä nykyaikainen ja energiatehokas urheilun ja isojen tapahtumien ympärivuotinen tapahtuma- ja toiminta-areena.

 

Saavutettava, keskeinen sijainti mahdollistaisi hyvin erilaisten tapahtumien järjestämisen ja loisi hyvät edellytykset liiketoiminnalle. Hyvien joukkoliikenneyhteyksien saavutettavissa oleva monitoimiareena vähentäisi osaltaan yksityisautoilun ja kasvihuonepäästöjen määrää.

Ilmakuva monitoimiareenasta Lappeenkadulle sijoitettuna
Monitoimiareena keskustassa
 

Lappeenranta saisi uudesta areenasta Lappeenkadulla vetovoimaa lisäävän ja toiminnallisesti monipuolisen, uuden ja nykyaikaisen sekä energiatehokkaan tapahtumakeskuksen.

Se olisi merkittävä liikuntainvestointi sekä myös elinkeinopoliittinen investointi, joka tukee kaupungin strategisia tavoitteita, keskustan kehittämistä ja elinvoimaisuutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Sillä olisi vahva positiivinen vaikutus Lappeenrannan imagoon ja vetovoimaan.

Lappeenkadulla voitaisiin jääurheilun lisäksi järjestää hyvin paljon erilaisia tapahtumia, sisäpalloilulajien maaotteluita ja pelejä, konsertteja, messuja ja muita isoja yleisötapahtumia. Lappeenkadun areenassa olisi Kisapuiston vaihtoehtoon nähden enemmän yleisön palvelu- ja oheistiloja ja mm. 17 ryhmäaitiota sekä 210 katsomoravintolapaikkaa, jotka kiertävät katsomon yläosaa.

Monitoimiareena olisi alustavasti kooltaan noin 12 830 m2. Sen yleisökapasiteetti olisi noin 5 000 henkilöä.

Lappeenkatu-vaihtoehdon etuja

  • Monitoimiareena elävöittäisi merkittävästi kaupungin keskustaa ja olisi elinkeinopoliittinen vetovoimatekijä, joka houkuttelisi keskeisellä sijainnillaan isoja tapahtumia Lappeenrantaan
  • Ydinkeskusta tarjoaisi hyvät edellytykset areenan liiketoiminnalle ja kannattavuudelle – keskusta arvioitu tästä näkökulmasta parhaaksi sijainniksi
  • Hankkeella olisi erityisen positiivinen työllisyysvaikutus keskustan palvelusektorilla ja se voisi auttaa käynnistämään muitakin keskustainvestointeja
  • Keskustassa areena lisäisi alueen palvelujen kysyntää ja käyttöä sekä liiketoiminnan kehittymistä ympärivuotisesti
  • Areenan ravintolapalvelut voisivat toimia ympärivuotisesti ja palvella myös silloin, kun areenassa ei järjestetä tapahtumia
  • Saavutettavuus hyvien liikenneyhteyksien varrella: paikalle pääsee esimerkiksi kestävästi joukkoliikenteen kyydissä matkaten, pyöräillen tai kävellen – vähentää yksityisautoilua
  • Keskeinen sijainti voisi houkutella areenalle uutta asiakaskuntaa ja yleisöä
  • Rautatieasemalle ja matkakeskukselle matkaa alle 1 km
  • Majoitus-, ravintola ja muut vapaa-ajan palvelut kävelymatkan päässä
  • Liiga-SaiPa Oy on ilmoittanut pystyvänsä osallistumaan Lappeenkadun vaihtoehdon investointeihin - hanke ei jäisi siis kokonaisuudessaan kaupungin kustannettavaksi

Liiketoimintamahdollisuudet

Lappeenkadun vaihtoehto loisi areenan käyttäjille ja hallille itselleen uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja parantaisi areenan toiminnan taloudellisuutta ympärivuotisesti. Läheisyydessä on runsaasti kaupallisia palveluja, joille monitoimiareena toisi lisää asiakasvirtoja.

 
Sijainti ja sen ominaisuudet
 

Lappeenkadun vaihtoehdossa monitoimiareena sijoittuisi ydinkeskustaan Lappeenkadun ja Mutkakadun väliselle alueelle Kauppakadun varrelle, kauppakeskus Gallerian vastakkaiselle puolelle.

Tontilla sijaitsee tällä hetkellä liikekiinteistö (ent. Iskun kiinteistö), joka puretaan, mikäli monitoimiareena päätetään sijoittaa keskustaan.

Monitoimiareenan sijoittaminen Lappeenkadulle vaatii asemakaavan muuttamista.

Sijaintialueen väestömäärä

Väestömäärä alle puolen kilometrin etäisyydellä Lappeenkadun sijoitusalueesta on 6 670 asukasta ja alle kilometrin etäisyydellä noin 15 400 asukasta. Esimerkiksi SM-liigatapahtumiin ostetaan eniten kertalippuja juuri kaupungin keskusta-alueelta.

Sijainnin saavutettavuus

Lappeenkadun lähiympäristössä on hyvät jalankulun ja pyöräilyn yhteydet, jotka mahdollistavat hyvän saavutettavuuden kävellen ja pyöräillen sekä henkilöautolla eri puolilta Lappeenrantaa ja koko maakuntaa.

Lappeenkadun vaihtoehto on joukkoliikenteellä hyvin saavutettavissa. Lähimpänä nykyisistä pysäkeistä ovat Mutkakadulla ja Kauppakadulla sijaitsevat pysäkit, jotka ovat suunnitellun sijaintipaikan vieressä. Kauppakadun pysäkki on paikallisliikenteen keskuspaikka, jonka kautta jokainen linja kulkee. Lappeenrannan rautatieasemalta on Lappeenkadulle matkaa vajaa kilometri.

Lähialueen palvelut

Lappeenkadun vaihtoehdosta alle kilometrin etäisyydellä on viisi koulua (Lönnrotin koulu, Kimpisen koulu, Kimpisen lukio, Lyseon lukio, ammattiopisto) ja alle kolmen kilometrin säteellä myös Myllymäen koulu, Kesämäen koulu, Kesämäenrinteen koulu ja Kaukaan koulu.

Lappeenkadun vaihtoehdon välittömässä läheisyydessä on yksityisiä kuntosaleja ja kilometrin etäisyydellä sijaitsevat Vanha kenttä, Ratsumestarin kentät, uimahalli-urheilutalo sekä Kimpisen urheilukeskus.

Lappeenkadun lähiympäristössä on lukuisia päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan myymälöitä, majoitus- ja ravitsemuspalveluita ja muita kaupallisia palveluita, joita areenassa kävijät voivat hyödyntää.

 
Muutokset alueella
 

Asemakaavamuutos

Monitoimiareenan sijoittaminen Lappeenkadulle vaatisi asemakaavan muuttamista alueella. Muutos koskisi alustavan rajauksen mukaan Lappeenkadun ja Mutkakadun katualueita, kortteleita 44 ja 45 (huoltoasema ja Iskun kiinteistö) sekä osaa Mutkakadun eteläpuolisesta korttelista.

Katumuutokset

Lappeenkadun, Mutkakadun ja Kauppakadulle tulisi tehdä katumuutoksia. Lappeenkadulle tarvittaisiin areenan puoleiselle sivulleen tukimuuri ja muutoksia tulisi tehdä myös Lappeenkadun-Taipalsaarentien liittymään.

Sijoitusalueella tulisi tehdä uudet pelastustien ja kevyen liikenteen järjestelyt.

Katumuutosten, Iskun tontin hankinnan ja sillä olevan rakennuksen purku sekä muut infrakustannukset on otettu huomioon.

Tonttimuutokset

Kaupungin tulisi hankkia Lappeenkadun ja Mutkakadun väliin sijoittuva tontti ns. Iskun kiinteistön paikalta ja purkaa sen nykyinen rakennus. Kaupunki on jo aiemmin v. 2019 päättänyt Mutkakadun eteläpuolella Perillistenkadulla olevan Asuntopalvelu Oy:n kerrostalotontin maanvuokraoikeuden ja rakennuksen hankinnasta sekä Palvelukeskussäätiön tontin ja rakennuksen hankinnasta riippumatta monitoimiareenahankkeesta.

Näiden tonttien hankinta mahdollistaa tarvittaessa Mutkakadun siirtämisen nykyiseltä paikaltaan etelämmäksi mainittujen kerrostalojen kohdalla. Lisäksi alueelle jää aluetta niin, että tilalle voidaan osoittaa toiseen kohtaan asuin- ja liiketalorakentamista noin 5.800 kem2.

Mutkakadun liikenneympyrän vieressä oleva polttoaineen jakelupiste poistuisi alueelta, jos monitoimiareena sijoittuisi ehdotetulle paikalle.

Muut muutokset

Areenan länsipäätyyn, poistuvan polttoaineiden jakelupisteen alueelle, tulisi rakentaa areenan käyttäjiä palveleva pysäköintialue ja huoltopiha. Lisäksi on tehtävä vesihuollon, kaukolämpöliittymän, kaapeleiden ja sähkön muutoksia sekä operaattoreiden kaapelimuutoksia. 

Areenaa varten tulisi rakentaa väestösuoja.

Muutokset muualla

Jos monitoimiareena sijoitettaisiin Lappeenkadulle, muutokset ulottuisivat muuallekin. 

Nykyinen vanha pääjäähalli purettaisiin pois ja sen paikalle tulisi pysäköintialuetta Kisapuistoon. Kisapuistoon tulisi rakentaa jääurheilukeskuksen tarvitsemat oheisharjoittelutilat, seurojen varastotiloja ja jäänhoitokoneen talli, jotka tilat nyt ovat vanhassa pääjäähallissa. Lisäksi tekojäälle ja harjoitushallille tarvittaisiin uudet sähkö-, muuntamo- ja kaukolämpökeskukset, jotka sijaitsevat nykyisessä pääjäähallissa.

 
Pysäköinti- ja liikennejärjestelyt
 

Lappeenkadulla monitoimiareena sijaitsisi hyvien liikenneyhteyksien varrella. Areenalle pääsisi sujuvasti joukkoliikenteen (paikallisliikenne, junat, pitkän matkan linja-autoyhteydet) kyydissä.

Paikallisliikenne

Kaupungin keskustassa Koulukadulla on myös paikallisliikenteen keskuspaikka, jonka kautta jokainen paikallisliikenteen linja kulkee. Keskuspaikka on kävelymatkan päässä Lappeenkadulta.

Yksityisautojen pysäköinti

Lappeenkadulla monitoimiareena tukeutuisi keskustan pysäköintilaitoksiin ja kadunvarsien pysäköintipaikkoihin. Noin 450 metrin säteellä eri tuloteiden suunnilla on runsaasti pysäköintivaihtoehtoja. Etäisyys pysäköintipaikkojen ja areenan sijoituspaikan välillä on sama kuin Kisapuistossa parkkialueen ja nykyisen pääjäähallin sisäänkäyntioven välillä.

Lappeenkadun välittömässä ympäristössä on 2 577 pysäköintipaikkaa pysäköintilaitoksissa. Kadunvarsilla paikkoja on 532 kesällä ja 381 talvella.

Ydinkeskustan noin 530 maksullisella kadunvarsien ja kauppatorin autopaikoilla pysäköinti on maksutonta arki-iltaisin klo 18 jälkeen, lauantaisin klo 15 jälkeen ja sunnuntaisin.

Keskustan ympärillä lähellä Lappeenkatua on myös runsaasti maksuttomia autopaikkoja katujen varsilla, joita nytkin yleisesti käytetään esimerkiksi tullessa keskustaan työpaikoille, kauppatorille tai muuten keskustan liikkeisiin asioimaan. 

Lappeenkatua lähellä olevissa kolmessa julkisessa parkkihallissa on pysäköintipaikkoja yhteensä noin 850 autolle. P-Pormestarin parkkihallilla Vapaudenaukiolla on myös laajentamismahdollisuus.  Gallerian parkkihallissa autopaikkoja on 200 autolle ja IsoKristiinan parkkihallissa autopaikkoja on 550 autolle. Niissä iltaisin käyttöaste on melko korkea liikkeiden aukioloaikoina. 

Tilausbussit

Tilausbusseille osoitettaisiin useampia jättöpaikkoja areenan viereen sekä lähialueelle.

Monitoimiareenan viereen Mutkakadulle osoitettaisiin 4–6 tilausbussille sekä vakiolinjabussille jättö- ja noutopaikkaa. Muita keskusta-alueen bussien jättö- ja noutopaikkoja on esimerkiksi Snellmaninkadulla kauppahallin kohdalla, Kauppatorin vieressä Oksasenkadulla sekä Koulukadulla.   

Keskustan alueen isoissa tapahtumissa tilausbussit pysäköivät aina tapahtumien ajaksi eri puolille kaupunkia sopiviin paikkoihin. Tällaisia paikkoja ovat esim. Matkakeskuksen linja-autojen parkkialue, Kisapuiston parkkialue ja muualla eri puolilla bussiyhtiöiden käyttämät parkkipaikat.

Takseille on suunnitelmassa myös osoitettu nouto- ja jättöpaikat areenan Mutkakadun puolelle, mutta taksit voivat pysähtyä myös Kauppakadulle sankarihautausmaan luona.

Joukkoliikenne

Lappeenrannan rautatieasema ja matkakeskus sijaitsevat noin kilometrin päässä monitoimiareenan keskustan sijaintivaihtoehdosta.

Kevyt liikenne

Kevyen liikenteen reitit eri suunnista keskustaan ja monitoimiareenan keskustan sijoituspaikan luokse ovat jo olemassa. Lisäksi tietysti areenaa varten laadittavassa kaavassa kevyen liikenteen väylät osoitettaisiin eri puolille areenaa. 

Liikenteen sujuvuuden tarkastelu

Liikennejärjestelyjen osalta on tehty alustava yleissuunnitelma, jossa on huomioitu myös kevyen liikenteen kulkuyhteydet eri suunnista. Ajoneuvoliikenne keskustaan suuntautuu eri suunnista. Työpaikkaliikenteen määrä, noin 7 000 autoa, on moninkertainen verrattuna areenan aiheuttamaan arvioituun liikennemäärään 1 200 henkilöautoon.

Liikennevaloissa liikenne vääjäämättä jonoutuisi, maksimiviivytys esimerkiksi Kiviharjunkadulla on noin 40–60 sekuntia ja Kirkkokadulla pohjoisesta 25–40 sekuntia. 

Tehtyjen selvitysten perusteella kuitenkin arvioidaan keskustan liikenneverkon toimivan kokonaisuutena hyvin ja turvallisesti tapahtumien aikana. Katuverkko kestäisi areenasta aiheutuvan liikennemäärien hetkellisen kasvun ja arkipäivien työpaikkaliikenteen huomattavasti suuremman hetkellisen määrän.

Lappeenkadun sijaintivaihtoehdon lähiympäristössä noin kilometrin säteellä asuu noin 15 400 asukasta, joten voidaan perustellusti olettaa, että areenaan saavuttaisiin muutoin kuin yksityisautolla. Esimerkiksi Lippupisteestä ostetaan SM-liigaotteluihin eniten yksittäislippuja keskustan alueelta.

 
Kustannukset
 

Lappeenkatu-vaihtoehdon kokonaiskustannukset olisivat yhteensä noin 42,5 miljoonaa euroa:

  • Monitoimiareena: noin 34 miljoonaa euroa
  • Katuverkon ja infran kustannukset: noin 4 miljoonaa euroa
  • Kisapuistoon tarvittavat uudet oheisharjoittelu- ja varastotilat sekä jäänhoitokonetalli, uudet sähkö-, muuntamo- ja kaukolämpökeskukset noin 0,9  miljoonaa euroa
  • Tontin hankintahinta-arvio noin 3,1 miljoonaa euroa ja rakennuksen purkukustannukset noin 0,5 miljoonaa euroa

Kokonaiskustannukset vuositasolla

Lappeenkadulle rakennettavan monitoimiareenan kokonaiskustannukset kaupungille tulisivat vuositasolla olemaan noin 2,9 miljoonaa euroa.

Pääoma-, kunnossapito- ja ylläpitokustannusten arvioidaan olevan noin 2,3 miljoonaa euroa ja muiden kulujen (henkilöstö, tarvikkeet, tavarat jne.) noin 0,6 miljoonaa euroa.

Rahoitus ja Liiga-SaiPa Oy:n rooli

Lappeenkadun vaihtoehdossa hanke rahoitettaisiin kaupungin ja Liiga-SaiPa Oy:n toimesta, jotka omistaisivat monitoimiareenan yhdessä. SaiPa omistaisi ravintola- ja myyyntitilat sekä aitiot, loput osakkeet kuuluisivat kaupungin omistukseen.

Kaupunki rahoittaisi varsinaisen jääareenan kaukaloineen, katsomoineen, auloineen sekä teknisine tiloineen ja yleisötiloineen. Liiga-SaiPa puolestaan rahoittaisi aitiot ja ravintola- ja myyntitilat sekä investoisi tarvitsemiinsa joukkuetiloihin hankkien sinne tarvittavat koneet, laitteet ja muun kaluston. Lisäksi SaiPa vastaisi niiden ylläpitokustannuksista ja operoinnista.

Kaupunki ei rahoita keskusta-vaihtoehdossa aitioita, ravintola-, keittiö-, myynti- ja muita vastaavia liiketoimintaan tarvittavia tiloja.

Kaupungin osuus monitoimiareenan rakennuksesta olisi alustavasti 28,25 miljoonaa euroa, Liiga-SaiPan osuus 3,73 miljoonaa euroa. 1,2 miljoonaa euroa jaettaisiin osapuolten kesken tilojen suhteessa ja jäljelle jäävä noin 1 miljoona pyrittäisiin kattamaan valtionavulla.

Kokonaisuudessaan kaupungin osuus koko hankkeen kustannuksesta 42,5 miljoonasta eurosta olisi alustavasti 37,8 miljoonaa euroa.

 
Omistajuus ja hallinnointi
 

Lappeenkatu-vaihtoehdossa voitaisiin muodostaa osakeyhtiömuotoinen halliyhtiö. Osakkeet tulisivat kaupungin sekä Liiga-SaiPa Oy:n perustaman yhtiön haltuun. Perustettava yhtiö omistaisi ravintolat, aitiot ja muut myyyntitilat.

Toinen tutkittava vaihtoehto voisi olla ns. hallinnanjakomalli, jossa rakennus olisi jaettu kaupungin ja yhtiön välillä sopimuksella.

 
Arvio vuotuisista tapahtumista
 

Lappeenkadulle sijoittuvassa monitoimiareenassa tapahtumia on peruslaskelman mukaisesti arvioitu olevan 37 kappaletta vuodessa.

Niistä

  • 32 olisi Liiga-SaiPa Oy:n SM-liigatason jääkiekkotapahtumia
  • kaksi konserttia
  • kaksi perhe/viihdetapahtumaa
  • ja yksi kokous/yritystapahtuma
  • viikonloppuisin jatkuvasti junioreiden ym. jääkiekkoturnauksia, pelejä ja taitoluistelutapahtumia

Optimistisessa laskelmassa tapahtumia arvioitaisiin olevan 43 kappaletta vuodessa.

Niistä

32 olisi Liiga-SaiPa Oy:n SM-liigatason jääkiekkotapahtumia

  • kolme konserttia
  • kaksi perhe/viihdetapahtumaa
  • kolme kokous/yritystapahtumaa
  • yksi messu/näyttelytapahtuma
  • kaksi urheilutapahtumaa
  • viikonloppuisin jatkuvasti junioreiden ym. jääkiekkoturnauksia, pelejä ja taitoluistelutapahtumia

Tapahtumakävijöiden kulutus

Mikäli monitoimiareenassa järjestettäisiin vuodessa 40 tapahtumaa, joissa olisi keskimäärin 2 000 kävijää/tapahtuma, yhden kävijän kulutukseksi on arvioitu tapahtumapaikalla keskimäärin 130€/kävijä ja muualla Lappeenrannassa keskimäärin 80 €/kävijä. Lisäksi on arvioitu, että tapahtumapaikalla tapahtuva kulutus on yhtä suuri molemmissa sijaintivaihtoehdoissa, mutta muualla tapahtuva kulutus olisi Kisapuistossa puolet Lappeenkadun vaihtoehdon vastaavasta luvusta.

Tämän arvion mukaisesti Kisapuistossa tapahtumakävijöiden vuotuinen kulutus olisi noin 10,4 miljoonaa euroa.

 
Arviot rakennus- ja toimintavaiheen vaikutuksista
 

Monitoimiareenasta syntyisi sekä rakennusvaiheessa että toimintavaiheessa hyötyjä kaupungille. Niitä syntyy lisääntyneestä työllisyydestä, kunnallisverotuksesta ja yritysten yhteisöverotuloista.

Rakennusvaiheen työllisyys- ja verotulovaikutukset

Lappeenkadun vaihtoehdossa monitoimiareenan ja siihen liittyvän muun rakentamisen työllisyysvaikutukset olisivat noin 510 henkilötyövuotta. Niistä välittömät työllisyysvaikutukset rakentamisen toimialoilla ovat noin 230 henkilötyövuotta ja välilliset työllisyysvaikutukset muilla toimialoilla noin 210 henkilötyövuotta.

Rakennusvaiheen suorat hyödyt olisivat Kisapuistossa noin 1,4 miljoonaa euroa/rakennusaika.

Toimintavaiheen työllisyys- ja verotulovaikutukset

Toimintavaiheen työllisyysvaikutukset Lappeenkadulla olisivat noin 270 henkilötyövuotta/vuosi, joista 190 henkilötyövuotta olisivat suoria vaikutuksia kaupan ja ravitsemustoiminnan sekä muiden palvelujen toimialoilla. Loput noin 80 henkilötyövuotta olisivat välillisiä vaikutuksia muilla toimialoilla.

Toimintavaiheessa hyötyjä syntyy areenan ja siellä järjestettävien tapahtumien työllistämien henkilöiden maksamista kunnallisverotuloista ja yritysten maksamista yhteisöverotuloista. Kisapuistossa suorat hyödyt olisivat noin miljoona euroa vuodessa.

 
Arvio hankeaikataulusta
 

Tarvittavalle asemakaavaprosessille tulisi varata aikaa noin vuosi, minkä lisäksi aikataulua voivat viivästyttää mahdolliset kaavavalitukset.

Kaavavalmistelun aikana voidaan aloittaa hankkeen toteutussuunnittelu, jonka tekemiseen mennee noin 1,5 vuotta.

Areenan rakentaminen keskustastaan vaiheittain ja katumuutoksineen vaatii noin 2–3 vuotta.

 

Ajankohtaista

Siirry uutisarkistoon
  • Näytä lisää

Usein kysyttyä

Heräsikö kysymyksiä? Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin tai lähetä oma kysymyksesi.

Lähetä viesti

Koska kyseessä on julkisella rahalla tehty investointi niin tarkoittaako se sitä, että uuteen halliin tuleva ravintolatoimija valitaan avoimen kilpailutuksen kautta?

 

Kisapuiston jääareenan hankesuunnitteluvaihe on nyt menossa. Siinä ei vielä oteta kantaa esim. myynti- ja ravintolatilojen rahoittajiin tai vuokraajiin. Toteutusvaiheen suunnittelu alkaa myöhemmin niin, että keväällä 2024 uuden jääareenan rakentaminen voisi alkaa.

Toteutusvaiheen suunnittelun yhteydessä ratkaistaan, millaisella rahoitus- ja toteutusmallilla areenan liiketoiminnan tilat toteutetaan osana koko areenahanketta. Liiketoiminnan tilat areenaan toteutetaan joka tapauksessa toteutusmallista rippumatta niin, että noudatetaan olemassa olevaa lainsäädäntöä eikä hankkeesta muodostu ns. piilotukea.

 

Onko selvitystyön yhteydessä kysytty potentiaalisilta tapahtumajärjestäjiltä arviota siitä, paljonko Kisapuiston jääareenassa olisi kysyntää muille kuin SaiPan liigapeleille ja jos on, niin paljon arviot ovat olleet?

 

Selvitystyöhön ei sisältynyt tapahtumajärjestäjille tehtyä kyselyä tapahtumien tuottamiseen Kisapuistossa. Sen sijaan arvioitiin SM-liigaottelujen lisäksi olevien tapahtumien määrää käyttäen arvioinnissa nykyisiä tietoja sekä vastaavista muista areenoista saatavilla olevia tietoja sekä edelleen Lappeenrannan kaupunkikokoa. Kisapuistossa järjestettävien isompien tapahtumien määräksi voidaan arvioida noin 2 – 3 isoa yleisötapahtumaa/vuosi 33 – 35 SM-liigaottelun lisäksi.  Mikäli Lappeenrannan monitoimiareenassa järjestettäisiin vuodessa yhteensä 40 urheilu-, konsertti-, messu- ym. tapahtumaa, joissa olisi keskimäärin 2 000 kävijää/tapahtuma, olisi tapahtumakävijöitä yhteensä noin 80 000 kävijää/vuosi.

Suomessa tehtyjen muiden selvitysten pohjalta arvioidaan Kisapuistossa tapahtumakävijöiden kulutukseksi yhteensä noin 90 euroa/kävijä, josta tapahtumapaikalla keskimäärin 50 €/kävijä ja muualla Lappeenrannassa keskimäärin 40 €/kävijä. Edellä esitetyillä tapahtuma- ja kävijämääräarvioilla sekä heidän arvioidulla kulutuksella tapahtumakävijöiden kokonaiskulutus olisi Kisapuiston jääareenan tapahtumissa noin 7,2 milj.€/vuosi.

 

Miksi tänne lähetettyjä kysymyksiä muutetaan radikaalisti ennen kuin niihin vastataan?

 

Oikoluemme kaikki saapuneet kysymykset, ja tarvittaessa muotoilemme niitä. Emme kuitenkaan puutu tekstissä esitettyyn varsinaiseen kysymykseen. Kysymyksiä saattaa myös tulla samasta aiheesta useita, mutta eri tavoin esitettyinä. Pyrimme siis muotoilemaan kysymykset mahdollisimman yksinkertaisiksi ja selkeiksi, jotta ne palvelisivat mahdollisimman hyvin kaikkia sivun kävijöitä.

 

Millaisia mahdollisuuksia olisi sisällyttää vakituisia tai vuokrattavia tiloja Kisapuiston jääareenaan eri toimijoille?

 

Kisapuiston jääareenan suunnittelutyö yksityiskohtaisine tilaohjelmineen on vasta alkamassa. Suunnittelutyön yhteydessä käydään jatkuvaa markkinavuoropuhelua kaikkien mahdollisten toimijoiden ja Liiga-SaiPan kanssa. Näiden vuoropuhelujen perusteella ratkaistaan, millaisia erilaisia vuokrattavia tiloja areenaan kannattaa itse jäähallihalliosan lisäksi suunnitella ja myös löytää niihin vuokralaiset.

Uuden jääareenan suunnittelu vaatii hyvin pitkäjänteistä vuoropuhelua ja alustavaa sopimista sekä todennäköisten potentiaalisten hankkeeseen sitoutuvien tahojen kanssa käytävää keskustelua, jonka lopputulosta ei voida tässä vaiheessa etukäteen täsmentää esim. vuokrattavien tilojen määrällä ja koolla.

 

Miten jääareenan rakentaminen vaikuttaa palveluverkkoa koskeviin säästötavoitteisiin?

 

Kaupunginvaltuusto tulee päättämään mahdollisista palveluverkon muutoksista ja säästöistä aina kulloisenkin tarpeen mukaan. Nyt mitään tarkkaa euromäärää ei ole toistaiseksi arvioitu.

 

Miten jääareena muuttaa Kisapuiston pysäköintialueen maksuja?

 

Myös pysäköintialue peruskorjataan ja asvaltoidaan hankkeen yhteydessä. Sen muuttaminen maksulliseksi on mahdollista, mutta sen osalta päätöksiä tehdään myöhemmin.

 

Miten Kisapuiston jääareena vaikuttaa liikuntapaikkamaksuihin?

 

Yleensä kaupunki aika ajoin on tarkistanut liikuntapaikkamaksuja yleisen kustannuskehityksen mukaan ja myös jatkuvien liikuntainvestointien vaikutuksesta. Varmasti myös uuden areenan valmistuessa liikuntapaikkamaksujen tarkistamista harkitaan.

Kaupunki investoi vuosittain liikuntapaikkarakentamiseen merkittävällä tavalla ja se ei voi olla vaikuttamatta liikuntapaikkamaksuihin. Pelkästään liikuntapaikkojen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 8 milj. euroa vuodessa. Jäähallit ja tekojäärata ovat kaupungin vuotuisista kustannuksista vajaat 30 %, eli hyvin merkittävä osa kaikista kustannuksista.

 

Ketä varten uusi jääareena rakennetaan?

 

Uuden jääareenan käyttäjiä tulevat olemaan samat käyttäjätahot kuin nykyisessä pääjäähallissa. Liiga-SaiPan ohella areenan käyttäjiä ovat eri seurojen aikuisryhmät ja junioriryhmät jääkiekossa, taitoluistelussa ja jääpallossa, opiskelijaryhmät, veteraaniharrastajat ja muut jääaikaa tarvitsevat ryhmät. Jääaikoja jaetaan uudesta jääareenasta yli 20 erilaiselle seuralle ja varaajatahoa. Seurojen sisällä voi vielä lisäksi olla useita eri junioriryhmiä, joille jääaikoja seuran sisällä jaetaan. Jääaikaa jaetaan kausittain yhteensä noin 2 400 tuntia, niistä noin 500 tuntia käyttää Liiga-SaiPan edustusjoukkue harjoituksin ja peleihin, muut jääajat jakaantuvat kymmenille eri tahoille eri lajeissa.

 

Millainen vaikutus uuden jääareenan rakentamisella on Kisapuiston alueen arkeen?

 

Urheilukeskuksen muiden tilojen omaan toimintaan uusi jääareena ei aiheuta muutoksia. Kuitenkin Kisapuiston urheilukeskuksen liikenneyhteydet paranevat ja parkkialueen asvaltoinnin myötä myös sen käyttöolosuhteet muuttuvat paremmaksi.

 

Millainen vaikutus Kisapuiston jääareenalla on Lappeenrannan tapahtumatarjontaan?tarjontaan?

 

Uusi nykyaikainen jääareena luonnollisesti luo entistä laadukkaammat tapahtumaolosuhteet Kisapuistoon ja kaupunkiin verrattuna nykytilanteeseen. Uudessa areenassa oin entistä paremmat ja viihtyisämmät olosuhteet kaikenlaisille isoille yleisötapahtumille ja muillekin sisäurheilutapahtumille ja lajille jääurheilun ohella. Tapahtumajärjestäjät usein myös ovat tietoisia eri kaupunkien tapahtumaolosuhteista ja niiden kehittymisestä. Uudet tapahtumatilat jo itsessäänkin lisäävät tapahtumajärjestäjien mielenkiintoa tuoda uusia tapahtumia Lappeenrantaan.

 

 

Millainen on uuden jääareenan alustava rakennusaikataulu?

 

Kaupunginvaltuuston viimeisimmän 26.10.2020 päätöksen mukaan rakentaminen alkaa mahdollisimman aikaisin keväällä 2024 ja hanke valmistuu syksyllä 2025.

 

 Parannetaanko Kisapuiston saavutettavuutta paikallisliikenteelle ja muulle yleisöliikenteelle?

 

Kisapuiston saavutettavuus paikallisliikenteellä on myös tavoitteena samalla, kun urheilukeskuksen yleisöliikenne uusien tie- ja kevyen liikenteen väylien ansiosta tulee parantumaan. Paikallisliikenteen lisääminen on kuitenkin kustannuskysymys, koska Kisapuisto ei sijaitse suoraan minkään paikallisliikenteen vakiolinjan välittömässä läheisyydessä.

 

Millainen vaikutus jääareenalla on alueen yritystoimintaan?

 

Uusi jääareena yhdessä muiden Kisapuiston hallien ja tekojääradan ohella voi aikaansaada pienimuotoista uutta yritystoimintaa Kisapuiston urheilukeskukseen. Kaupunki ei kuitenkaan ole arvioinut, että Kisapuiston lähialueelle tulisi merkittävissä määrin uutta liiketoimintaa tai yrityksiä Kisapuiston uuden areenan ja muiden urheilukeskuksen tilojen vaikutuksesta. Mahdollisesti kaupunki samalla myös selvittää olisiko järkevää muodostaa yhteinen yhtiö tai muu malli, jolla ylläpidetätisin kaupungin omistamia jäähalleja ja tekojäärataa sekä Kisapuiston yksityistä kahden kaukalon harjoitushallia, UK areenaa. Kaikkien tilojen ylläpidon yhdistäminen voisi tuoda merkittäviä synergiaetuja, talouden säästöjä sekä joustavuutta henkilöstön osalta tilojen sekä alueiden ylläpitoon.

 

Mitä tapahtuu nykyisille halleille?

 

Harjoitusjäähalli, UK Areena ja tekojäärata säilyvät Kisapuistossa kaikissa tapauksissa ennallaan. 

Nykyinen pääjäähalli puretaan ja sen alue hyödynnetään parkkialueena.

 

Mitä tapahtuu Kisapuiston suositulle ulkoilureitille, kun areena rakennetaan?

 

Kisapuiston ympärivuotisessa käytössä oleva erittäin suosittu ja muutamia vuosia sitten peruskorjattu valaistu ulkoilureitti tulee alueella säilymään edelleen. Se linjausta voidaan mahdollisesti muuttaa joltain osin tarvittaessa, mutta se selviää tarkemmin hankesuunnittelun yhteydessä. Ulkoilureitille tullaan siis myös jatkossakin siirtämään tekojäältä kertyvää lunta ja reittiä ylläpidetään kesäkuukausien ohella suosittuna ensilumen latuna kuten nytkin.

 

Miten Lappeenranta hyötyy uudesta jääareenasta?

 

Uusi jääareena vaatii huomattavasti vähemmän huoltoja ja korjauksia verrattuna nykyiseen vanhaan jäähalliin, energiatehokkuus muuttuu merkittäväksi paremmaksi, uusiutuvan energian käyttö lisääntyy ja kaupungin tapahtumatilaolosuhteissa tapahtuu erittäin merkittävä parannus nykytilanteeseen verrattuna. Kaupungin jääurheilun olosuhteissa tapahtuu myös merkittävä parannus sisäilman puhtauden, terveellisyyden, viihtyisyyden ja laadun osalta.  

 

Lappeenrannan väestöennuste on laskeva: onko jääareenalle tarvetta?

 

Väestöennusteista huolimatta ei ole odotettavissa, että jääurheilun harrastajamäärät oleellisesti Lappeenrannassa tai Suomessa olisivat vähenemässä. Kunnallisille ja yksityisille liikuntapaikoille on jatkossakin kysyntää, eivätkä tutkimukset tällä hetkellä osoita kysyntään ainakaan merkittävää vähenemistä. Liikunnan lisääminen on myös valtakunnallinen iso tavoite ja sitäkin varten tarvitaan monenlaisia sisä- ja ulkoliikuntatiloja jääareenat mukaan lukien. Liikuntalajien kirjo myös jatkuvasti monipuolistuu, joten siksi myös esimerkiksi jääaikoja halleista tarvitaan muillekin kuin nykyisille perinteisille jääliikuntalajeille. Kaupungin monipuoliset liikuntapaikat mahdollistavat osaltaan merkittävällä tavalla liikunnan ja liikunnan seuratoiminnan lisääntymisen ja jäähallit ovat yksi tärkeä osa tätä kokonaisuutta.

 

 

Miksi suunnitelmissa on rakentaa jääareena noin 5 000 katsojalle?

 

Lappeenrannan asukasmäärän suhteutettuna noin 5 000 katsojan uusi jääareena on sopivan kokoinen. Nykyisessä vanhassa jäähallissa on noin 4 800 katsojapaikkaa. Hankesuunnittelun yhteydessä lopullinen yleisöpaikkojen määrä sitten kuitenkin vasta tarkentuu.

 

Kuka omistaa ja hallinnoi uutta jääareenaa?

 

Todennäköisesti uusi jääareena rakentuu Kisapuistoon kaupungin omistukseen. Sen toteutusmallista, ylläpidosta ja operoinnista päätetään vielä erikseen myöhemmin ennen rakentamispäätöstä.