Pääjäähallin peruskorjaus

Selvitystyöhön ei sisältynyt tapahtumajärjestäjille tehtyä kyselyä tapahtumien tuottamiseen Kisapuistossa. Sen sijaan arvioitiin SM-liigaottelujen lisäksi olevien tapahtumien määrää käyttäen arvioinnissa nykyisiä tietoja sekä vastaavista muista areenoista saatavilla olevia tietoja sekä edelleen Lappeenrannan kaupunkikokoa. Kisapuistossa järjestettävien isompien tapahtumien määräksi voidaan arvioida noin 2 – 3 isoa yleisötapahtumaa/vuosi 33 – 35 SM-liigaottelun lisäksi.  Mikäli Lappeenrannan monitoimiareenassa järjestettäisiin vuodessa yhteensä 40 urheilu-, konsertti-, messu- ym. tapahtumaa, joissa olisi keskimäärin 2 000 kävijää/tapahtuma, olisi tapahtumakävijöitä yhteensä noin 80 000 kävijää/vuosi.

Suomessa tehtyjen muiden selvitysten pohjalta arvioidaan Kisapuistossa tapahtumakävijöiden kulutukseksi yhteensä noin 90 euroa/kävijä, josta tapahtumapaikalla keskimäärin 50 €/kävijä ja muualla Lappeenrannassa keskimäärin 40 €/kävijä. Edellä esitetyillä tapahtuma- ja kävijämääräarvioilla sekä heidän arvioidulla kulutuksella tapahtumakävijöiden kokonaiskulutus olisi Kisapuiston jääareenan tapahtumissa noin 7,2 milj.€/vuosi.

Oikoluemme kaikki saapuneet kysymykset, ja tarvittaessa muotoilemme niitä. Emme kuitenkaan puutu tekstissä esitettyyn varsinaiseen kysymykseen. Kysymyksiä saattaa myös tulla samasta aiheesta useita, mutta eri tavoin esitettyinä. Pyrimme siis muotoilemaan kysymykset mahdollisimman yksinkertaisiksi ja selkeiksi, jotta ne palvelisivat mahdollisimman hyvin kaikkia sivun kävijöitä.

Kisapuiston jääareenan suunnittelutyö yksityiskohtaisine tilaohjelmineen on vasta alkamassa. Suunnittelutyön yhteydessä käydään jatkuvaa markkinavuoropuhelua kaikkien mahdollisten toimijoiden ja Liiga-SaiPan kanssa. Näiden vuoropuhelujen perusteella ratkaistaan, millaisia erilaisia vuokrattavia tiloja areenaan kannattaa itse jäähallihalliosan lisäksi suunnitella ja myös löytää niihin vuokralaiset.

Uuden jääareenan suunnittelu vaatii hyvin pitkäjänteistä vuoropuhelua ja alustavaa sopimista sekä todennäköisten potentiaalisten hankkeeseen sitoutuvien tahojen kanssa käytävää keskustelua, jonka lopputulosta ei voida tässä vaiheessa etukäteen täsmentää esim. vuokrattavien tilojen määrällä ja koolla.

Kaupunginvaltuusto tulee päättämään mahdollisista palveluverkon muutoksista ja säästöistä aina kulloisenkin tarpeen mukaan. Nyt mitään tarkkaa euromäärää ei ole toistaiseksi arvioitu.

Myös pysäköintialue peruskorjataan ja asvaltoidaan hankkeen yhteydessä. Sen muuttaminen maksulliseksi on mahdollista, mutta sen osalta päätöksiä tehdään myöhemmin.

Yleensä kaupunki aika ajoin on tarkistanut liikuntapaikkamaksuja yleisen kustannuskehityksen mukaan ja myös jatkuvien liikuntainvestointien vaikutuksesta. Varmasti myös uuden areenan valmistuessa liikuntapaikkamaksujen tarkistamista harkitaan.

Kaupunki investoi vuosittain liikuntapaikkarakentamiseen merkittävällä tavalla ja se ei voi olla vaikuttamatta liikuntapaikkamaksuihin. Pelkästään liikuntapaikkojen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 8 milj. euroa vuodessa. Jäähallit ja tekojäärata ovat kaupungin vuotuisista kustannuksista vajaat 30 %, eli hyvin merkittävä osa kaikista kustannuksista.

Uuden jääareenan käyttäjiä tulevat olemaan samat käyttäjätahot kuin nykyisessä pääjäähallissa. Liiga-SaiPan ohella areenan käyttäjiä ovat eri seurojen aikuisryhmät ja junioriryhmät jääkiekossa, taitoluistelussa ja jääpallossa, opiskelijaryhmät, veteraaniharrastajat ja muut jääaikaa tarvitsevat ryhmät. Jääaikoja jaetaan uudesta jääareenasta yli 20 erilaiselle seuralle ja varaajatahoa. Seurojen sisällä voi vielä lisäksi olla useita eri junioriryhmiä, joille jääaikoja seuran sisällä jaetaan. Jääaikaa jaetaan kausittain yhteensä noin 2 400 tuntia, niistä noin 500 tuntia käyttää Liiga-SaiPan edustusjoukkue harjoituksin ja peleihin, muut jääajat jakaantuvat kymmenille eri tahoille eri lajeissa.

Urheilukeskuksen muiden tilojen omaan toimintaan uusi jääareena ei aiheuta muutoksia. Kuitenkin Kisapuiston urheilukeskuksen liikenneyhteydet paranevat ja parkkialueen asvaltoinnin myötä myös sen käyttöolosuhteet muuttuvat paremmaksi.

Uusi nykyaikainen jääareena luonnollisesti luo entistä laadukkaammat tapahtumaolosuhteet Kisapuistoon ja kaupunkiin verrattuna nykytilanteeseen. Uudessa areenassa oin entistä paremmat ja viihtyisämmät olosuhteet kaikenlaisille isoille yleisötapahtumille ja muillekin sisäurheilutapahtumille ja lajille jääurheilun ohella. Tapahtumajärjestäjät usein myös ovat tietoisia eri kaupunkien tapahtumaolosuhteista ja niiden kehittymisestä. Uudet tapahtumatilat jo itsessäänkin lisäävät tapahtumajärjestäjien mielenkiintoa tuoda uusia tapahtumia Lappeenrantaan.

Kaupunginvaltuuston viimeisimmän 26.10.2020 päätöksen mukaan rakentaminen alkaa mahdollisimman aikaisin keväällä 2024 ja hanke valmistuu syksyllä 2025.

Kisapuiston saavutettavuus paikallisliikenteellä on myös tavoitteena samalla, kun urheilukeskuksen yleisöliikenne uusien tie- ja kevyen liikenteen väylien ansiosta tulee parantumaan. Paikallisliikenteen lisääminen on kuitenkin kustannuskysymys, koska Kisapuisto ei sijaitse suoraan minkään paikallisliikenteen vakiolinjan välittömässä läheisyydessä.

Uusi jääareena yhdessä muiden Kisapuiston hallien ja tekojääradan ohella voi aikaansaada pienimuotoista uutta yritystoimintaa Kisapuiston urheilukeskukseen. Kaupunki ei kuitenkaan ole arvioinut, että Kisapuiston lähialueelle tulisi merkittävissä määrin uutta liiketoimintaa tai yrityksiä Kisapuiston uuden areenan ja muiden urheilukeskuksen tilojen vaikutuksesta. Mahdollisesti kaupunki samalla myös selvittää olisiko järkevää muodostaa yhteinen yhtiö tai muu malli, jolla ylläpidetätisin kaupungin omistamia jäähalleja ja tekojäärataa sekä Kisapuiston yksityistä kahden kaukalon harjoitushallia, UK areenaa. Kaikkien tilojen ylläpidon yhdistäminen voisi tuoda merkittäviä synergiaetuja, talouden säästöjä sekä joustavuutta henkilöstön osalta tilojen sekä alueiden ylläpitoon.

Harjoitusjäähalli, UK Areena ja tekojäärata säilyvät Kisapuistossa kaikissa tapauksissa ennallaan. 

Nykyinen pääjäähalli puretaan ja sen alue hyödynnetään parkkialueena.

Kisapuiston ympärivuotisessa käytössä oleva erittäin suosittu ja muutamia vuosia sitten peruskorjattu valaistu ulkoilureitti tulee alueella säilymään edelleen. Se linjausta voidaan mahdollisesti muuttaa joltain osin tarvittaessa, mutta se selviää tarkemmin hankesuunnittelun yhteydessä. Ulkoilureitille tullaan siis myös jatkossakin siirtämään tekojäältä kertyvää lunta ja reittiä ylläpidetään kesäkuukausien ohella suosittuna ensilumen latuna kuten nytkin.

Uusi jääareena vaatii huomattavasti vähemmän huoltoja ja korjauksia verrattuna nykyiseen vanhaan jäähalliin, energiatehokkuus muuttuu merkittäväksi paremmaksi, uusiutuvan energian käyttö lisääntyy ja kaupungin tapahtumatilaolosuhteissa tapahtuu erittäin merkittävä parannus nykytilanteeseen verrattuna. Kaupungin jääurheilun olosuhteissa tapahtuu myös merkittävä parannus sisäilman puhtauden, terveellisyyden, viihtyisyyden ja laadun osalta.  

Väestöennusteista huolimatta ei ole odotettavissa, että jääurheilun harrastajamäärät oleellisesti Lappeenrannassa tai Suomessa olisivat vähenemässä. Kunnallisille ja yksityisille liikuntapaikoille on jatkossakin kysyntää, eivätkä tutkimukset tällä hetkellä osoita kysyntään ainakaan merkittävää vähenemistä. Liikunnan lisääminen on myös valtakunnallinen iso tavoite ja sitäkin varten tarvitaan monenlaisia sisä- ja ulkoliikuntatiloja jääareenat mukaan lukien. Liikuntalajien kirjo myös jatkuvasti monipuolistuu, joten siksi myös esimerkiksi jääaikoja halleista tarvitaan muillekin kuin nykyisille perinteisille jääliikuntalajeille. Kaupungin monipuoliset liikuntapaikat mahdollistavat osaltaan merkittävällä tavalla liikunnan ja liikunnan seuratoiminnan lisääntymisen ja jäähallit ovat yksi tärkeä osa tätä kokonaisuutta.

Lappeenrannan asukasmäärän suhteutettuna noin 5 000 katsojan uusi jääareena on sopivan kokoinen. Nykyisessä vanhassa jäähallissa on noin 4 800 katsojapaikkaa. Hankesuunnittelun yhteydessä lopullinen yleisöpaikkojen määrä sitten kuitenkin vasta tarkentuu.

Todennäköisesti uusi jääareena rakentuu Kisapuistoon kaupungin omistukseen. Sen toteutusmallista, ylläpidosta ja operoinnista päätetään vielä erikseen myöhemmin ennen rakentamispäätöstä.