Pääjäähallin peruskorjaus

Lappeenrannan nykyinen Kisapuiston pääjäähalli sijaitsee Parkkarilan kaupunginosassa.

Pääjäähallia ylläpidetään turvallisessa käyttökunnossa, mutta se vaatisi muutaman vuoden sisään peruskorjauksen, jotta toimintaa hallissa voitaisiin jatkaa.

Pääjäähallin esittely
 

Kisapuiston liigajäähalli sijaitsee Parkkarilan kaupunginosassa n. 2,5 km keskustasta.

Tila sopii jääurheilun lisäksi erilaisiin sisäpelitapahtumiin, konsertteihin, kokouksiin, messuihin ja isoihin yleisötapahtumiin.

Jäähallissa on 28 x 60 m:n kiekkokaukalo. Hallissa on eri asiakasryhmille 4 pukutilaa, varasto- ja huoltotiloja sekä Liiga-SaiPa Oy:n edustusjoukkueella ja A- junioreilla on vuokrattuna omat puku-, pesu-, huolto- ja toimistotilat. Jäähallissa on 9 kaupungin omistamaa aitiota ja hallin pääravintola, jotka on vuokrattu Liiga-SaiPalle. Lisäksi hallissa on Liiga-SaiPan rakentamat lounasravintola ja fanimyyntipisteet, joista yhtiö myös maksaa kaupungille vuokraa.

Pääjäähalli on kooltaan noin 7 700 m2 ja hallin yleisökapasiteetti on 4 830 henkilöä.

Tutustu tarkemmin pääjäähalliin ja sen tiloihin Lappeenranta Events -verkkosivustolla.

 
Pääjäähallin peruskorjaus
 

Pääjäähalli rakennettu silloisen tekojään päälle ja on valmistunut vuonna 1972. Hallia on peruskorjattu tai laajennettu vuosina 1982, 1997 ja 2004. Jäähallin kylmäkoneet on uusittu vuonna 2016.

Kaupunginvaltuuston päätöksellä pääjäähallin peruskorjauksesta/korjaamisesta on tehty toteutuskustannusarvio. 

Nykyisen jäähallin katon korjauksen ja hallin muun talotekniikan sekä rakenteiden korjauskustannuksia on selvitetty vuosien 2017–2019 aikana. Jäähallille on tehty useampia peruskorjaus- ja riskikartoituksia viimeisen 11 vuoden aikana. Kartoitusten ensisijaisena kohteena on ollut hallin vesikatto ja sitä kannattavat rakenteet.

Korjaukset

Kaikki kattoa ja sitä kannattelevia rakenteita koskevat tutkimukset ovat tuottaneet käytännössä saman lopputuloksen, jonka mukaan katon kantavuus rakenteineen on noin 45 vuoden aikana menettänyt kantokykyään ja on kattavan peruskorjauksen tarpeessa.

Tehtyjen tarkastelujen perusteella on todettu, että kattoristikko ei kestä nykynormien mukaista lumikuormaa. Lisäksi rakenteissa on havaittu lujuutta alentavia vaurioita, eikä rakenne toimi suunnitellulla tavalla. Tämä tarkoittaa yhtenä vaihtoehtona käytännössä kattorakenteen uusimista kokonaan.

Vaikka katto olisikin mahdollista jollakin tavalla korjata ilman, että jäähallin käyttöön tulisi kohtuutonta katkosta, niin hallissa on edelleen hyvin paljon muutakin korjattavaa ja uusittavaa. Esimerkiksi talotekniikkaa ja rakenteita tulisi korjata ja uusia. Ilmanvaihto- ja rakennusautomaatiojärjestelmän täydellinen peruskorjaus on ajankohtainen noin 5 vuoden sisällä.

Peruskorjauksen riskit

Peruskorjauksen aste muodostuisi todella korkeaksi ja sen kustannukset investointina ja sen jälkeisinä pääomavuokrien kasvuna olisi hyvin kallista.

Peruskorjaamallakaan vanhasta jäähallista ei enää saada toiminnallisesti tulevaisuuden tarpeita vastaavaa, toiminnallisesti ja tiloiltaan hyvää ja käyttäjien tilatarpeille riittävää rakennusta. Esimerkiksi yleisötiloja ei olisi mahdollista laajentaa merkittävästi ja puku-, pesu- ja vastaavat tilat säilyisivät ennallaan.

Työaikatauluja on selvitetty yhteistyössä Pöyry Finland Oy:n ja rakennusalan toteuttajatahojen kanssa. Jäähallin peruskorjaustöiden tekeminen ei ole täysin riskitöntä aikataulullisesti liigasarjakauden järjestämisen kannalta.

Peruskorjauksen aikatauluhaasteet ja vaihtoehdot

Sarjakausien välinen tauko voi maksimissaan olla noin 6 kk. Korjauksia on mahdollista tehdä jäähallissa huhtikuusta alkaen (riippuen SaiPan liigakauden päättymisestä) ja lokakuun alun välisenä aikana. Jos korjaukset jatkuisivat vielä esim. marraskuun ajan, ei liigasarjakautta enää käytännössä ehdittäisi pelaamaan.

Jäähallin katon korjauksessa on edelleen huomioitava myös aikataulua rasittavat valmistelevat työt. Työssä on hyvin paljon epävarmuustekijöitä, joiden johdosta kokonaisajan arviointi on vaikeaa.

Sen sijaan esimerkiksi kahdessa vaiheessa kahtena peräkkäisenä vuonna korjaustyöt voisi olla mahdollista toteuttaa. Joka tapauksessa katon korjaus ja muut tarvittavat peruskorjaustyöt vaatisivat huomattavan pitkän ajan ja työt aiheuttaisivat merkittävän käyttökatoksen hallin käytölle kahtena vuonna peräkkäin. Järjestely ei olisi kuitenkaan mahdollinen esimerkiksi jääkiekon SM-liigan osalta eikä jääurheiluseurojen toiminnan kannalta, koska korvaavaa jääaikaa ei voida osoittaa riittävästi seuroille peruskorjausvuosien ajalle.

 
Peruskorjauksen kustannusarvio ja muutokset kustannuksiin
 

Pääjäähallin peruskorjaus maksaisi arviolta noin 17 miljoonaa euroa.

Mikäli jäähalli peruskorjattaisiin, jäähallin sisäiset vuokrat nousisivat nykyisestä noin 0,9 miljoonasta eurosta noin 1,5 miljoonaan euroon.

Nykyisen jäähallin kokonaiskustannukset kaupungille vuositasolla kohoaisivat nykyisestä noin miljoonasta eurosta noin 2 miljoonaan euroon, sillä peruskorjauksen myötä pääomakustannukset kasvaisivat. Muut menot, kuten henkilöstö, siivous, tarvikkeet, tavarat jne. säilynevät ennallaan noin 0,5 miljoonassa eurossa.

 
Loppuraportit ja muu materiaali
 

Tutustu jääareenan tulevaisuutta koskevaan loppuraporttiin.

Tutustu FCG:n laatimaan monitoimiareenan yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten arviointiin, jossa on mm. vertailua monitoimiareenan kahden sijaintivaihtoehdon välillä.

Tutustu kaupunginvaltuuston iltakoulussa 31.8. valtuutetuille esiteltyyn materiaaliin (viranhaltijaehdotus monitoimiareenasta alk. s. 44) sekä lue Liiga-SaiPan kannanotto

 
Jääkiekkoilijat pukukopissa, kuvituskuva

Ajankohtaista

Siirry uutisarkistoon
  • Näytä lisää

Usein kysyttyä

Heräsikö kysymyksiä? Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin tai lähetä oma kysymyksesi.

Lähetä viesti

Koska kyseessä on julkisella rahalla tehty investointi niin tarkoittaako se sitä, että uuteen halliin tuleva ravintolatoimija valitaan avoimen kilpailutuksen kautta?

 

Kisapuiston jääareenan hankesuunnitteluvaihe on nyt menossa. Siinä ei vielä oteta kantaa esim. myynti- ja ravintolatilojen rahoittajiin tai vuokraajiin. Toteutusvaiheen suunnittelu alkaa myöhemmin niin, että keväällä 2024 uuden jääareenan rakentaminen voisi alkaa.

Toteutusvaiheen suunnittelun yhteydessä ratkaistaan, millaisella rahoitus- ja toteutusmallilla areenan liiketoiminnan tilat toteutetaan osana koko areenahanketta. Liiketoiminnan tilat areenaan toteutetaan joka tapauksessa toteutusmallista rippumatta niin, että noudatetaan olemassa olevaa lainsäädäntöä eikä hankkeesta muodostu ns. piilotukea.

 

Onko selvitystyön yhteydessä kysytty potentiaalisilta tapahtumajärjestäjiltä arviota siitä, paljonko Kisapuiston jääareenassa olisi kysyntää muille kuin SaiPan liigapeleille ja jos on, niin paljon arviot ovat olleet?

 

Selvitystyöhön ei sisältynyt tapahtumajärjestäjille tehtyä kyselyä tapahtumien tuottamiseen Kisapuistossa. Sen sijaan arvioitiin SM-liigaottelujen lisäksi olevien tapahtumien määrää käyttäen arvioinnissa nykyisiä tietoja sekä vastaavista muista areenoista saatavilla olevia tietoja sekä edelleen Lappeenrannan kaupunkikokoa. Kisapuistossa järjestettävien isompien tapahtumien määräksi voidaan arvioida noin 2 – 3 isoa yleisötapahtumaa/vuosi 33 – 35 SM-liigaottelun lisäksi.  Mikäli Lappeenrannan monitoimiareenassa järjestettäisiin vuodessa yhteensä 40 urheilu-, konsertti-, messu- ym. tapahtumaa, joissa olisi keskimäärin 2 000 kävijää/tapahtuma, olisi tapahtumakävijöitä yhteensä noin 80 000 kävijää/vuosi.

Suomessa tehtyjen muiden selvitysten pohjalta arvioidaan Kisapuistossa tapahtumakävijöiden kulutukseksi yhteensä noin 90 euroa/kävijä, josta tapahtumapaikalla keskimäärin 50 €/kävijä ja muualla Lappeenrannassa keskimäärin 40 €/kävijä. Edellä esitetyillä tapahtuma- ja kävijämääräarvioilla sekä heidän arvioidulla kulutuksella tapahtumakävijöiden kokonaiskulutus olisi Kisapuiston jääareenan tapahtumissa noin 7,2 milj.€/vuosi.

 

Miksi tänne lähetettyjä kysymyksiä muutetaan radikaalisti ennen kuin niihin vastataan?

 

Oikoluemme kaikki saapuneet kysymykset, ja tarvittaessa muotoilemme niitä. Emme kuitenkaan puutu tekstissä esitettyyn varsinaiseen kysymykseen. Kysymyksiä saattaa myös tulla samasta aiheesta useita, mutta eri tavoin esitettyinä. Pyrimme siis muotoilemaan kysymykset mahdollisimman yksinkertaisiksi ja selkeiksi, jotta ne palvelisivat mahdollisimman hyvin kaikkia sivun kävijöitä.

 

Millaisia mahdollisuuksia olisi sisällyttää vakituisia tai vuokrattavia tiloja Kisapuiston jääareenaan eri toimijoille?

 

Kisapuiston jääareenan suunnittelutyö yksityiskohtaisine tilaohjelmineen on vasta alkamassa. Suunnittelutyön yhteydessä käydään jatkuvaa markkinavuoropuhelua kaikkien mahdollisten toimijoiden ja Liiga-SaiPan kanssa. Näiden vuoropuhelujen perusteella ratkaistaan, millaisia erilaisia vuokrattavia tiloja areenaan kannattaa itse jäähallihalliosan lisäksi suunnitella ja myös löytää niihin vuokralaiset.

Uuden jääareenan suunnittelu vaatii hyvin pitkäjänteistä vuoropuhelua ja alustavaa sopimista sekä todennäköisten potentiaalisten hankkeeseen sitoutuvien tahojen kanssa käytävää keskustelua, jonka lopputulosta ei voida tässä vaiheessa etukäteen täsmentää esim. vuokrattavien tilojen määrällä ja koolla.

 

Miten jääareenan rakentaminen vaikuttaa palveluverkkoa koskeviin säästötavoitteisiin?

 

Kaupunginvaltuusto tulee päättämään mahdollisista palveluverkon muutoksista ja säästöistä aina kulloisenkin tarpeen mukaan. Nyt mitään tarkkaa euromäärää ei ole toistaiseksi arvioitu.

 

Miten jääareena muuttaa Kisapuiston pysäköintialueen maksuja?

 

Myös pysäköintialue peruskorjataan ja asvaltoidaan hankkeen yhteydessä. Sen muuttaminen maksulliseksi on mahdollista, mutta sen osalta päätöksiä tehdään myöhemmin.

 

Miten Kisapuiston jääareena vaikuttaa liikuntapaikkamaksuihin?

 

Yleensä kaupunki aika ajoin on tarkistanut liikuntapaikkamaksuja yleisen kustannuskehityksen mukaan ja myös jatkuvien liikuntainvestointien vaikutuksesta. Varmasti myös uuden areenan valmistuessa liikuntapaikkamaksujen tarkistamista harkitaan.

Kaupunki investoi vuosittain liikuntapaikkarakentamiseen merkittävällä tavalla ja se ei voi olla vaikuttamatta liikuntapaikkamaksuihin. Pelkästään liikuntapaikkojen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 8 milj. euroa vuodessa. Jäähallit ja tekojäärata ovat kaupungin vuotuisista kustannuksista vajaat 30 %, eli hyvin merkittävä osa kaikista kustannuksista.

 

Ketä varten uusi jääareena rakennetaan?

 

Uuden jääareenan käyttäjiä tulevat olemaan samat käyttäjätahot kuin nykyisessä pääjäähallissa. Liiga-SaiPan ohella areenan käyttäjiä ovat eri seurojen aikuisryhmät ja junioriryhmät jääkiekossa, taitoluistelussa ja jääpallossa, opiskelijaryhmät, veteraaniharrastajat ja muut jääaikaa tarvitsevat ryhmät. Jääaikoja jaetaan uudesta jääareenasta yli 20 erilaiselle seuralle ja varaajatahoa. Seurojen sisällä voi vielä lisäksi olla useita eri junioriryhmiä, joille jääaikoja seuran sisällä jaetaan. Jääaikaa jaetaan kausittain yhteensä noin 2 400 tuntia, niistä noin 500 tuntia käyttää Liiga-SaiPan edustusjoukkue harjoituksin ja peleihin, muut jääajat jakaantuvat kymmenille eri tahoille eri lajeissa.

 

Millainen vaikutus uuden jääareenan rakentamisella on Kisapuiston alueen arkeen?

 

Urheilukeskuksen muiden tilojen omaan toimintaan uusi jääareena ei aiheuta muutoksia. Kuitenkin Kisapuiston urheilukeskuksen liikenneyhteydet paranevat ja parkkialueen asvaltoinnin myötä myös sen käyttöolosuhteet muuttuvat paremmaksi.

 

Millainen vaikutus Kisapuiston jääareenalla on Lappeenrannan tapahtumatarjontaan?tarjontaan?

 

Uusi nykyaikainen jääareena luonnollisesti luo entistä laadukkaammat tapahtumaolosuhteet Kisapuistoon ja kaupunkiin verrattuna nykytilanteeseen. Uudessa areenassa oin entistä paremmat ja viihtyisämmät olosuhteet kaikenlaisille isoille yleisötapahtumille ja muillekin sisäurheilutapahtumille ja lajille jääurheilun ohella. Tapahtumajärjestäjät usein myös ovat tietoisia eri kaupunkien tapahtumaolosuhteista ja niiden kehittymisestä. Uudet tapahtumatilat jo itsessäänkin lisäävät tapahtumajärjestäjien mielenkiintoa tuoda uusia tapahtumia Lappeenrantaan.

 

 

Millainen on uuden jääareenan alustava rakennusaikataulu?

 

Kaupunginvaltuuston viimeisimmän 26.10.2020 päätöksen mukaan rakentaminen alkaa mahdollisimman aikaisin keväällä 2024 ja hanke valmistuu syksyllä 2025.

 

 Parannetaanko Kisapuiston saavutettavuutta paikallisliikenteelle ja muulle yleisöliikenteelle?

 

Kisapuiston saavutettavuus paikallisliikenteellä on myös tavoitteena samalla, kun urheilukeskuksen yleisöliikenne uusien tie- ja kevyen liikenteen väylien ansiosta tulee parantumaan. Paikallisliikenteen lisääminen on kuitenkin kustannuskysymys, koska Kisapuisto ei sijaitse suoraan minkään paikallisliikenteen vakiolinjan välittömässä läheisyydessä.

 

Millainen vaikutus jääareenalla on alueen yritystoimintaan?

 

Uusi jääareena yhdessä muiden Kisapuiston hallien ja tekojääradan ohella voi aikaansaada pienimuotoista uutta yritystoimintaa Kisapuiston urheilukeskukseen. Kaupunki ei kuitenkaan ole arvioinut, että Kisapuiston lähialueelle tulisi merkittävissä määrin uutta liiketoimintaa tai yrityksiä Kisapuiston uuden areenan ja muiden urheilukeskuksen tilojen vaikutuksesta. Mahdollisesti kaupunki samalla myös selvittää olisiko järkevää muodostaa yhteinen yhtiö tai muu malli, jolla ylläpidetätisin kaupungin omistamia jäähalleja ja tekojäärataa sekä Kisapuiston yksityistä kahden kaukalon harjoitushallia, UK areenaa. Kaikkien tilojen ylläpidon yhdistäminen voisi tuoda merkittäviä synergiaetuja, talouden säästöjä sekä joustavuutta henkilöstön osalta tilojen sekä alueiden ylläpitoon.

 

Mitä tapahtuu nykyisille halleille?

 

Harjoitusjäähalli, UK Areena ja tekojäärata säilyvät Kisapuistossa kaikissa tapauksissa ennallaan. 

Nykyinen pääjäähalli puretaan ja sen alue hyödynnetään parkkialueena.

 

Mitä tapahtuu Kisapuiston suositulle ulkoilureitille, kun areena rakennetaan?

 

Kisapuiston ympärivuotisessa käytössä oleva erittäin suosittu ja muutamia vuosia sitten peruskorjattu valaistu ulkoilureitti tulee alueella säilymään edelleen. Se linjausta voidaan mahdollisesti muuttaa joltain osin tarvittaessa, mutta se selviää tarkemmin hankesuunnittelun yhteydessä. Ulkoilureitille tullaan siis myös jatkossakin siirtämään tekojäältä kertyvää lunta ja reittiä ylläpidetään kesäkuukausien ohella suosittuna ensilumen latuna kuten nytkin.

 

Miten Lappeenranta hyötyy uudesta jääareenasta?

 

Uusi jääareena vaatii huomattavasti vähemmän huoltoja ja korjauksia verrattuna nykyiseen vanhaan jäähalliin, energiatehokkuus muuttuu merkittäväksi paremmaksi, uusiutuvan energian käyttö lisääntyy ja kaupungin tapahtumatilaolosuhteissa tapahtuu erittäin merkittävä parannus nykytilanteeseen verrattuna. Kaupungin jääurheilun olosuhteissa tapahtuu myös merkittävä parannus sisäilman puhtauden, terveellisyyden, viihtyisyyden ja laadun osalta.  

 

Lappeenrannan väestöennuste on laskeva: onko jääareenalle tarvetta?

 

Väestöennusteista huolimatta ei ole odotettavissa, että jääurheilun harrastajamäärät oleellisesti Lappeenrannassa tai Suomessa olisivat vähenemässä. Kunnallisille ja yksityisille liikuntapaikoille on jatkossakin kysyntää, eivätkä tutkimukset tällä hetkellä osoita kysyntään ainakaan merkittävää vähenemistä. Liikunnan lisääminen on myös valtakunnallinen iso tavoite ja sitäkin varten tarvitaan monenlaisia sisä- ja ulkoliikuntatiloja jääareenat mukaan lukien. Liikuntalajien kirjo myös jatkuvasti monipuolistuu, joten siksi myös esimerkiksi jääaikoja halleista tarvitaan muillekin kuin nykyisille perinteisille jääliikuntalajeille. Kaupungin monipuoliset liikuntapaikat mahdollistavat osaltaan merkittävällä tavalla liikunnan ja liikunnan seuratoiminnan lisääntymisen ja jäähallit ovat yksi tärkeä osa tätä kokonaisuutta.

 

 

Miksi suunnitelmissa on rakentaa jääareena noin 5 000 katsojalle?

 

Lappeenrannan asukasmäärän suhteutettuna noin 5 000 katsojan uusi jääareena on sopivan kokoinen. Nykyisessä vanhassa jäähallissa on noin 4 800 katsojapaikkaa. Hankesuunnittelun yhteydessä lopullinen yleisöpaikkojen määrä sitten kuitenkin vasta tarkentuu.

 

Kuka omistaa ja hallinnoi uutta jääareenaa?

 

Todennäköisesti uusi jääareena rakentuu Kisapuistoon kaupungin omistukseen. Sen toteutusmallista, ylläpidosta ja operoinnista päätetään vielä erikseen myöhemmin ennen rakentamispäätöstä.