Taitoluistelijan kaunokit jään pinnalla,jäällä, kuvituskuva

Jääareenan tulevaisuus

Kaupunginvaltuusto päätti 26.10.2020 toteuttaa uuden jääareenan VE 2:n eli Kisapuisto-vaihtoehdon mukaisesti.

 

Kisapuiston kaavamuutos, jääareenan hankesuunnittelu ja tarvittavat sopimukset tehdään vuosien 2021–2023 aikana niin, että hanke voidaan toteuttaa vuosina 2024–2025.

Taustaa
 

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva asetti vuoden 2017 alussa jäähallityöryhmän laatimaan selonteon nykyisen jäähallin tulevaisuudesta siten, että siinä selvitetään

  • jäähallin käyttömahdollisuudet jatkossa
  • mahdollisen uuden jäähallin sijoituspaikkavaihtoehdot
  • alustava tilaohjelma ja sen yhteensovittaminen urheilutalon ja muiden liikuntapaikkojen kanssa sekä kustannusvaikutukset

Kaupunginvaltuuston päätös 16.10.2017

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto antoi 16.10.2017 kokouksessaan elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialalle tehtäväksi selvittää yhdessä Lappeenrannan Toimitilat Oy:n (LATO) ja liikuntatoimen kanssa uuden hallin sijoituspaikka sekä päättänyt teettää uuden n. 5 000 paikkaisen monitoimijäähallin tarve- ja hankesuunnitelman.

Kaupunginvaltuusto linjasi päätöksessään myös:

"Nykyiselle Kisapuiston pääjäähallille ei tehdä enää peruskorjaus- tai perusparannusinvestointeja, vaan tehdään ainoastaan viranomaisten vaatimat välttämättömät korjaustoimenpiteet.

Tilojen käyttöturvallisuus tulee taata lumikuormaa tarpeen mukaan poistamalla. Ulkopuolisille käyttäjille annetaan oikeus kustannuksellaan tehdä halliin tarvitsemiaan kunnostustoimenpiteitä, joita ei hyvitetä, kun hallin toiminta päättyy."

Tarveselvityksessä kuvattiin ja selvitettiin pääkäyttötarkoitukseen tarvittavat tilat ja niille asetettavat vaatimukset, tutkittiin vaihtoehtoiset käyttömahdollisuudet sekä arvioitiin eri ratkaisujen edullisuus. Erityisesti tulee selvittää kaikki mahdollisuudet tilojen käyttämisestä muuhun toimintaan niiden tilojen osalta, joita ei tarvita koko ajan jääurheiluun.

Hankesuunnittelussa asetettiin rakennushankkeelle täsmälliset laajuutta, toimivuutta, laatua, kustannuksia, ajoitusta ja ylläpitoa koskevat tavoitteet. Hankesuunnittelussa tutkittiin myös vaihtoehto, jossa yleisurheilun ja muun sisäliikunnan harrastushalli sijoitettaisiin uuden jäähallin yhteyteen.

Uuden hallin sijoituspaikalle esitettiin lähtökohta joko niin, että se sijaitsee nykyisen Kisapuiston jääurheilukeskuksen alueella taikka muualla kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä sisältäen selvitykset mahdollisista asemakaavamuutoksista, eri vaihtoehtojen toteuttamisaikatauluista, liikennejärjestelyistä, eri vaihtoehtojen infran investointikustannuksista, vaihtoehtojen vaikutukset hallin käyttökustannuksista sekä hallin saavutettavuuteen.

Hankesuunnitelman valmistuminen

Syksyllä 2017 LATO järjesti tarjouskilpailun konsultin löytämiseksi laatimaan tarveselvitys ja hankesuunnitelma. Tarjouskilpailun perusteella konsultiksi valittiin Ramboll CM Oy LATO Oy:n toimitusjohtajan päätöksellä 22.12.2017.

Konsultin tehtävänä oli selvittää tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheen aikana hankkeen sijainti, laajuus, hankkeen kokonaistalous sisältäen investointikustannukset, ylläpitokustannukset sekä hankkeen myötä syntyvät muut liiketoiminta- ja rahoitusmahdollisuudet.

Lisäksi oli selvitettävä sisäliikunnan harrastustilojen ratkaisuvaihtoehdot siten, että ko. tilat ovat osa monitoimijäähallikokonaisuutta tai oma erillinen kokonaisuus.

Hankesuunnittelun yhteydessä monitoimiareenaa varten tutkittiin Kisapuiston ohella alustavasti seuraavat ydinkeskustan läheisyydessä olevat alueet, jotka ovat korkeintaan saman etäisyyden päässä keskustasta kuin Kisapuisto: Prisman ja Opintien alue, Lentokentän alue, asemanseutu, Lappeenkatu, Kauppatori, Armilan sairaalan alue, Juvakan kenttä ja urheilutalo, Amiksen kenttä sekä Harapaisen alue.

Asemanseutu, Kauppatori ja Juvakan/urheilutalon ja Amiksen alue jäivät pois liian pieninä alueina. Lisäksi Armilan alue on yleiskaavan mukaisesti jo varattu keskustan läheiseksi asuinalueeksi. Areenan sijoittaminen Armilaan merkitsisi jo valitun maankäytön suunnittelun linjan muuttamista ja edellyttäisi hyväksytyn yleiskaavan muuttamista.

Lentokentän alue karsiutui pois keskustaan ja Kisapuistoon vertailtaessa huonomman sijaintinsa vuoksi. Prisman alue karsiutui pois tontin kalliin hinnan vuoksi ja Opintien tontti todettiin huonoksi Prisman ”takapihalla”. Harapaisen alue karsiutui sijaintinsa ja tontin rakentamiseen liittyvien maaperätekijöiden vuoksi.

Sijoituspaikkavaihtoehdoiksi jäivät Lappeenkatu ja Kisapuisto

Monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin tarveselvitykset ja hankesuunnitelmat liitteineen valmistuivat 17.09.2018. Kaupunginvaltuusto käsitteli tarveselvitykset ja hankesuunnitelmat kokouksessaan 29.10.2018 ja päätti seuraavaa:

  1. monitoimiareena-hankkeen ja sisäliikuntahalli-hankkeen jatkovalmistelu annettiin kaupunginhallituksen asettaman toimitilatoimikunnan tehtäväksi yhdessä konsernihallinnon kanssa.
  2. jatkovalmistelussa selvitetään ulkopuolisten tahojen kiinnostus monitoimiareena-hankkeen toteuttamiseen yhteistyössä kaupungin kanssa joko Lappeenkadun tai Kisapuiston alueelle
  3. vanhan jäähallin peruskorjausvaihtoehto tutkitaan yhtenä vaihtoehtona

Lappeenrannan kaupunki julkaisi marraskuussa 2018 avoimen julkisen tarjouspyynnön monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin investointi- ja rahoitusasiantuntijan hankintaa varten. Kaupunkikehityslautakunta valitsi 9.1.2019 asiantuntijaksi SRV Rakennus Oy:n.

Asiantuntijan tehtävänä on tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti etsiä kaupungille potentiaalisia yhteistyökumppaneita ja rahoittajia, jotka osallistuisivat hankesuunnitelman mukaisen monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin sekä niihin liittyvien oheistoimintojen, monitoimiareenan vieressä olevien kerrostalojen sekä areenan yhteyteen mahdollisesti sijoittuvan hotellin ja asuinkerrostalojen suunnitteluun, rahoittamiseen ja toteuttamiseen.

Päätökset tehdään syksyllä 2020

Monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin loppuraportit valmistuivat syksyllä 2020. Saman syksyn aikana kaupunginvaltuusto tekee päätökset hankkeiden osalta.

 
Loppuraportit ja muu materiaali
 

Tutustu jääareenan tulevaisuutta koskevaan loppuraporttiin.

Tutustu FCG:n laatimaan monitoimiareenan yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten arviointiin, jossa on mm. vertailua monitoimiareenan kahden sijaintivaihtoehdon välillä.

Tutustu kaupunginvaltuuston iltakoulussa 31.8. valtuutetuille esiteltyyn materiaaliin (viranhaltijaehdotus monitoimiareenasta alk. s. 44) sekä lue Liiga-SaiPan kannanotto

 
Jääkiekkomaalivahti jäällä maalin edessä, kuvituskuva

Monitoimiareena

Kisapuisto ja pääjäähalli ilmasta kuvattuna

Pääjäähallin peruskorjaus

Ajankohtaista

Siirry uutisarkistoon

Usein kysyttyä

Heräsikö kysymyksiä? Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin tai lähetä oma kysymyksesi.

Lähetä viesti

Koska kyseessä on julkisella rahalla tehty investointi niin tarkoittaako se sitä, että uuteen halliin tuleva ravintolatoimija valitaan avoimen kilpailutuksen kautta?

 

Kisapuiston jääareenan hankesuunnitteluvaihe on nyt menossa. Siinä ei vielä oteta kantaa esim. myynti- ja ravintolatilojen rahoittajiin tai vuokraajiin. Toteutusvaiheen suunnittelu alkaa myöhemmin niin, että keväällä 2024 uuden jääareenan rakentaminen voisi alkaa.

Toteutusvaiheen suunnittelun yhteydessä ratkaistaan, millaisella rahoitus- ja toteutusmallilla areenan liiketoiminnan tilat toteutetaan osana koko areenahanketta. Liiketoiminnan tilat areenaan toteutetaan joka tapauksessa toteutusmallista rippumatta niin, että noudatetaan olemassa olevaa lainsäädäntöä eikä hankkeesta muodostu ns. piilotukea.

 

Onko selvitystyön yhteydessä kysytty potentiaalisilta tapahtumajärjestäjiltä arviota siitä, paljonko Kisapuiston jääareenassa olisi kysyntää muille kuin SaiPan liigapeleille ja jos on, niin paljon arviot ovat olleet?

 

Selvitystyöhön ei sisältynyt tapahtumajärjestäjille tehtyä kyselyä tapahtumien tuottamiseen Kisapuistossa. Sen sijaan arvioitiin SM-liigaottelujen lisäksi olevien tapahtumien määrää käyttäen arvioinnissa nykyisiä tietoja sekä vastaavista muista areenoista saatavilla olevia tietoja sekä edelleen Lappeenrannan kaupunkikokoa. Kisapuistossa järjestettävien isompien tapahtumien määräksi voidaan arvioida noin 2 – 3 isoa yleisötapahtumaa/vuosi 33 – 35 SM-liigaottelun lisäksi.  Mikäli Lappeenrannan monitoimiareenassa järjestettäisiin vuodessa yhteensä 40 urheilu-, konsertti-, messu- ym. tapahtumaa, joissa olisi keskimäärin 2 000 kävijää/tapahtuma, olisi tapahtumakävijöitä yhteensä noin 80 000 kävijää/vuosi.

Suomessa tehtyjen muiden selvitysten pohjalta arvioidaan Kisapuistossa tapahtumakävijöiden kulutukseksi yhteensä noin 90 euroa/kävijä, josta tapahtumapaikalla keskimäärin 50 €/kävijä ja muualla Lappeenrannassa keskimäärin 40 €/kävijä. Edellä esitetyillä tapahtuma- ja kävijämääräarvioilla sekä heidän arvioidulla kulutuksella tapahtumakävijöiden kokonaiskulutus olisi Kisapuiston jääareenan tapahtumissa noin 7,2 milj.€/vuosi.

 

Miksi tänne lähetettyjä kysymyksiä muutetaan radikaalisti ennen kuin niihin vastataan?

 

Oikoluemme kaikki saapuneet kysymykset, ja tarvittaessa muotoilemme niitä. Emme kuitenkaan puutu tekstissä esitettyyn varsinaiseen kysymykseen. Kysymyksiä saattaa myös tulla samasta aiheesta useita, mutta eri tavoin esitettyinä. Pyrimme siis muotoilemaan kysymykset mahdollisimman yksinkertaisiksi ja selkeiksi, jotta ne palvelisivat mahdollisimman hyvin kaikkia sivun kävijöitä.

 

Millaisia mahdollisuuksia olisi sisällyttää vakituisia tai vuokrattavia tiloja Kisapuiston jääareenaan eri toimijoille?

 

Kisapuiston jääareenan suunnittelutyö yksityiskohtaisine tilaohjelmineen on vasta alkamassa. Suunnittelutyön yhteydessä käydään jatkuvaa markkinavuoropuhelua kaikkien mahdollisten toimijoiden ja Liiga-SaiPan kanssa. Näiden vuoropuhelujen perusteella ratkaistaan, millaisia erilaisia vuokrattavia tiloja areenaan kannattaa itse jäähallihalliosan lisäksi suunnitella ja myös löytää niihin vuokralaiset.

Uuden jääareenan suunnittelu vaatii hyvin pitkäjänteistä vuoropuhelua ja alustavaa sopimista sekä todennäköisten potentiaalisten hankkeeseen sitoutuvien tahojen kanssa käytävää keskustelua, jonka lopputulosta ei voida tässä vaiheessa etukäteen täsmentää esim. vuokrattavien tilojen määrällä ja koolla.

 

Miten jääareenan rakentaminen vaikuttaa palveluverkkoa koskeviin säästötavoitteisiin?

 

Kaupunginvaltuusto tulee päättämään mahdollisista palveluverkon muutoksista ja säästöistä aina kulloisenkin tarpeen mukaan. Nyt mitään tarkkaa euromäärää ei ole toistaiseksi arvioitu.

 

Miten jääareena muuttaa Kisapuiston pysäköintialueen maksuja?

 

Myös pysäköintialue peruskorjataan ja asvaltoidaan hankkeen yhteydessä. Sen muuttaminen maksulliseksi on mahdollista, mutta sen osalta päätöksiä tehdään myöhemmin.

 

Miten Kisapuiston jääareena vaikuttaa liikuntapaikkamaksuihin?

 

Yleensä kaupunki aika ajoin on tarkistanut liikuntapaikkamaksuja yleisen kustannuskehityksen mukaan ja myös jatkuvien liikuntainvestointien vaikutuksesta. Varmasti myös uuden areenan valmistuessa liikuntapaikkamaksujen tarkistamista harkitaan.

Kaupunki investoi vuosittain liikuntapaikkarakentamiseen merkittävällä tavalla ja se ei voi olla vaikuttamatta liikuntapaikkamaksuihin. Pelkästään liikuntapaikkojen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 8 milj. euroa vuodessa. Jäähallit ja tekojäärata ovat kaupungin vuotuisista kustannuksista vajaat 30 %, eli hyvin merkittävä osa kaikista kustannuksista.

 

Ketä varten uusi jääareena rakennetaan?

 

Uuden jääareenan käyttäjiä tulevat olemaan samat käyttäjätahot kuin nykyisessä pääjäähallissa. Liiga-SaiPan ohella areenan käyttäjiä ovat eri seurojen aikuisryhmät ja junioriryhmät jääkiekossa, taitoluistelussa ja jääpallossa, opiskelijaryhmät, veteraaniharrastajat ja muut jääaikaa tarvitsevat ryhmät. Jääaikoja jaetaan uudesta jääareenasta yli 20 erilaiselle seuralle ja varaajatahoa. Seurojen sisällä voi vielä lisäksi olla useita eri junioriryhmiä, joille jääaikoja seuran sisällä jaetaan. Jääaikaa jaetaan kausittain yhteensä noin 2 400 tuntia, niistä noin 500 tuntia käyttää Liiga-SaiPan edustusjoukkue harjoituksin ja peleihin, muut jääajat jakaantuvat kymmenille eri tahoille eri lajeissa.

 

Millainen vaikutus uuden jääareenan rakentamisella on Kisapuiston alueen arkeen?

 

Urheilukeskuksen muiden tilojen omaan toimintaan uusi jääareena ei aiheuta muutoksia. Kuitenkin Kisapuiston urheilukeskuksen liikenneyhteydet paranevat ja parkkialueen asvaltoinnin myötä myös sen käyttöolosuhteet muuttuvat paremmaksi.

 

Millainen vaikutus Kisapuiston jääareenalla on Lappeenrannan tapahtumatarjontaan?tarjontaan?

 

Uusi nykyaikainen jääareena luonnollisesti luo entistä laadukkaammat tapahtumaolosuhteet Kisapuistoon ja kaupunkiin verrattuna nykytilanteeseen. Uudessa areenassa oin entistä paremmat ja viihtyisämmät olosuhteet kaikenlaisille isoille yleisötapahtumille ja muillekin sisäurheilutapahtumille ja lajille jääurheilun ohella. Tapahtumajärjestäjät usein myös ovat tietoisia eri kaupunkien tapahtumaolosuhteista ja niiden kehittymisestä. Uudet tapahtumatilat jo itsessäänkin lisäävät tapahtumajärjestäjien mielenkiintoa tuoda uusia tapahtumia Lappeenrantaan.

 

 

Millainen on uuden jääareenan alustava rakennusaikataulu?

 

Kaupunginvaltuuston viimeisimmän 26.10.2020 päätöksen mukaan rakentaminen alkaa mahdollisimman aikaisin keväällä 2024 ja hanke valmistuu syksyllä 2025.

 

 Parannetaanko Kisapuiston saavutettavuutta paikallisliikenteelle ja muulle yleisöliikenteelle?

 

Kisapuiston saavutettavuus paikallisliikenteellä on myös tavoitteena samalla, kun urheilukeskuksen yleisöliikenne uusien tie- ja kevyen liikenteen väylien ansiosta tulee parantumaan. Paikallisliikenteen lisääminen on kuitenkin kustannuskysymys, koska Kisapuisto ei sijaitse suoraan minkään paikallisliikenteen vakiolinjan välittömässä läheisyydessä.

 

Millainen vaikutus jääareenalla on alueen yritystoimintaan?

 

Uusi jääareena yhdessä muiden Kisapuiston hallien ja tekojääradan ohella voi aikaansaada pienimuotoista uutta yritystoimintaa Kisapuiston urheilukeskukseen. Kaupunki ei kuitenkaan ole arvioinut, että Kisapuiston lähialueelle tulisi merkittävissä määrin uutta liiketoimintaa tai yrityksiä Kisapuiston uuden areenan ja muiden urheilukeskuksen tilojen vaikutuksesta. Mahdollisesti kaupunki samalla myös selvittää olisiko järkevää muodostaa yhteinen yhtiö tai muu malli, jolla ylläpidetätisin kaupungin omistamia jäähalleja ja tekojäärataa sekä Kisapuiston yksityistä kahden kaukalon harjoitushallia, UK areenaa. Kaikkien tilojen ylläpidon yhdistäminen voisi tuoda merkittäviä synergiaetuja, talouden säästöjä sekä joustavuutta henkilöstön osalta tilojen sekä alueiden ylläpitoon.

 

Mitä tapahtuu nykyisille halleille?

 

Harjoitusjäähalli, UK Areena ja tekojäärata säilyvät Kisapuistossa kaikissa tapauksissa ennallaan. 

Nykyinen pääjäähalli puretaan ja sen alue hyödynnetään parkkialueena.

 

Mitä tapahtuu Kisapuiston suositulle ulkoilureitille, kun areena rakennetaan?

 

Kisapuiston ympärivuotisessa käytössä oleva erittäin suosittu ja muutamia vuosia sitten peruskorjattu valaistu ulkoilureitti tulee alueella säilymään edelleen. Se linjausta voidaan mahdollisesti muuttaa joltain osin tarvittaessa, mutta se selviää tarkemmin hankesuunnittelun yhteydessä. Ulkoilureitille tullaan siis myös jatkossakin siirtämään tekojäältä kertyvää lunta ja reittiä ylläpidetään kesäkuukausien ohella suosittuna ensilumen latuna kuten nytkin.

 

Miten Lappeenranta hyötyy uudesta jääareenasta?

 

Uusi jääareena vaatii huomattavasti vähemmän huoltoja ja korjauksia verrattuna nykyiseen vanhaan jäähalliin, energiatehokkuus muuttuu merkittäväksi paremmaksi, uusiutuvan energian käyttö lisääntyy ja kaupungin tapahtumatilaolosuhteissa tapahtuu erittäin merkittävä parannus nykytilanteeseen verrattuna. Kaupungin jääurheilun olosuhteissa tapahtuu myös merkittävä parannus sisäilman puhtauden, terveellisyyden, viihtyisyyden ja laadun osalta.  

 

Lappeenrannan väestöennuste on laskeva: onko jääareenalle tarvetta?

 

Väestöennusteista huolimatta ei ole odotettavissa, että jääurheilun harrastajamäärät oleellisesti Lappeenrannassa tai Suomessa olisivat vähenemässä. Kunnallisille ja yksityisille liikuntapaikoille on jatkossakin kysyntää, eivätkä tutkimukset tällä hetkellä osoita kysyntään ainakaan merkittävää vähenemistä. Liikunnan lisääminen on myös valtakunnallinen iso tavoite ja sitäkin varten tarvitaan monenlaisia sisä- ja ulkoliikuntatiloja jääareenat mukaan lukien. Liikuntalajien kirjo myös jatkuvasti monipuolistuu, joten siksi myös esimerkiksi jääaikoja halleista tarvitaan muillekin kuin nykyisille perinteisille jääliikuntalajeille. Kaupungin monipuoliset liikuntapaikat mahdollistavat osaltaan merkittävällä tavalla liikunnan ja liikunnan seuratoiminnan lisääntymisen ja jäähallit ovat yksi tärkeä osa tätä kokonaisuutta.

 

 

Miksi suunnitelmissa on rakentaa jääareena noin 5 000 katsojalle?

 

Lappeenrannan asukasmäärän suhteutettuna noin 5 000 katsojan uusi jääareena on sopivan kokoinen. Nykyisessä vanhassa jäähallissa on noin 4 800 katsojapaikkaa. Hankesuunnittelun yhteydessä lopullinen yleisöpaikkojen määrä sitten kuitenkin vasta tarkentuu.

 

Kuka omistaa ja hallinnoi uutta jääareenaa?

 

Todennäköisesti uusi jääareena rakentuu Kisapuistoon kaupungin omistukseen. Sen toteutusmallista, ylläpidosta ja operoinnista päätetään vielä erikseen myöhemmin ennen rakentamispäätöstä.