Jääkiekkomailat ja luistimet, kuvituskuva

Monitoimiareena

Moderni monitoimiareena palvelisi niin jääurheilua kuin tapahtumiakin.

 

Areena sijoitettaisiin joko keskustaan Lappeenkadulle tai Kisapuistoon. Sijoituspaikka määrittelee areenan rahoitusta sekä tiloja ja toimintaa koskevia valintoja.

Monitoimiareenan konsepti
 

Lappeenrannan monitoimiareena suunniteltaisiin toimimaan korkean tason kansallisena ja kansainvälisenä urheilu- ja tapahtumapaikkana. 

Monitoimiareena soveltuisi erilaisten urheilu-, konsertti- ja muiden tapahtumien järjestämiseen ja se mahdollistaisi eri lajien kansainvälisten ja kansallisten kilpailujen järjestämisen, mm. jääkiekko, taitoluistelu, koripallo, lentopallo, paini, judo, nyrkkeily, sulkapallo jne. sekä erilaisten muiden urheilutapahtumien järjestämisen.

Muunneltavuuden ansiosta monitoimijäähallissa voidaan järjestää myös erilaisia konsertti-, messu- ja muita isoja yleisötapahtumia. Tiloja voitaisiin käyttää myös kokouksiin ja juhliin.

Tavoitteena olisi rakentaa kustannustehokkaasti Lappeenrannan kaupunkikokoon nähden mahdollisimman optimaalinen areena. Lappeenrannan monitoimiareena edustaisi niin sanottua keskikokoista areenaa, joka on yleisin kokoluokka Suomen areenojen joukossa.

Yleisökapasiteetti areenassa olisi noin 5 000 henkilöä.  

Viihtyisä ja houkutteleva monitoimiareena voitaisiin muuntaa nopealla aikataululla erilaisten tapahtumatyyppien tarpeisiin sopivaksi. Päivällä areenassa voitaisiin järjestää esimerkiksi pienmessut ja samana iltana areenassa voidaan pelata jääkiekko-ottelu.

Monitoimiareenan pääkäyttötarkoitus olisi jääurheilussa, kuten nykyisellä pääjäähallillakin. Areena palvelisi siten jääkiekkoa, taitoluistelua, kaukalopalloa ja muuta jäällä tapahtuvaa toimintaa erityisryhmien liikunta mukaan lukien. Areena soveltuisi myös muuhun urheiluun, kuten esim. koripallo, salibandy, tennis, lentopallo, futsal ja moniin muihin sisälajeihin.

Areenassa olisi mahdollisuus järjestää myös muita erilaisia tapahtumia, kuten esimerkiksi

  • konsertit, messut ja vastaavat yleisötapahtumat 

  • yritystapahtumat 

  • yksityistilaisuudet
 
Hiilineutraali ja energiatehokas
 

Suomen ilmastopääkaupunki Lappeenrannan tavoitteena olisi rakentaa hiilineutraali monitoimiareena.

Uuden areenan suunnittelussa tavoitellaan mahdollisimman suurta energiansäästöä ja hiilineutraalisuutta parhainta käytettävissä olevaa tekniikkaa hyödyntäen. 

Energiatehokkaita ratkaisuja

Monitoimiareenan päästöjen vähentämiseksi käytettäisiin energiatehokkaita ratkaisuja huomioiden koko rakennuksen elinkaari.

Näitä ovat erityisesti

  • tilankäytön tehokkuus
  • materiaalivalinnat
  • kiertotalousnäkökohdat
  • paikalliset energiantuotantoratkaisut

Käytännössä toimet tarkoittaisivat

  • aurinkoenergian hyödyntämistä
  • rakennuksen toiminnoissa syntyvän lauhdelämmön sekä sen sisäilmaan sitoutuneen energian optimaalista hyödyntämistä esimerkiksi lämpöpumpputekniikan avulla
  • pesuvesien lämmöntalteenottoa, joka merkittävästi edistää energiatehokkuutta
  • hiilineutraalin paikallislämmön hyödyntämisvalmiuden sisällyttämistä mukaan suunnitteluvaiheessa

Ympäristöministeriön asetusten mukaisesti

Monitoimiareenan rakentamisessa noudatettaisiin ympäristöministeriön asetuksia liittyen lähes nollaenergiavaatimuksiin. Suunnittelussa selvitettäisiin optimaalinen aurinkoenergian (sähkö ja/tai lämpö) määrä, jota voidaan hyödyntää rakennuksessa itsessään tai sen läheisyydessä sijaitsevissa kiinteistöissä.

Rakentamisessa hyödynnettäisiin myös joustavia sähkön- ja lämmönkäytön ratkaisuja. Näillä helpotetaan rakennuksen ohjattavuutta sekä säädettävyyttä, joka puolestaan edesauttaa huollon sekä ylläpidon suunnittelua ja käytännön toteutusta. Tämä lisäisi rakennuksen käyttäjien ja työntekijöiden viihtyvyyttä, kun rakennuksen sisäilmasto-olosuhteet ovat ihanteelliset ja kokonaisuutena vierailijoiden kokema palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys paranee.

 
Sijainti vaikuttaa
 

Lappeenkadulla areena olisi monipuolinen tapahtumakeskus

Lappeenkadulla areena elävöittäisi merkittävästi kaupunkia. Se olisi elinkeinopoliittinen vetovoimatekijä ja houkutteleva isojen tapahtumien ympärivuotinen tapahtuma- ja toiminta-areena keskellä kaupunkia. Saavutettava, keskeinen sijainti mahdollistaisi hyvin erilaisten tapahtumien järjestämisen ja loisi hyvät edellytykset liiketoiminnalle. Hyvien joukkoliikenneyhteyksien saavutettavissa oleva monitoimiareena vähentäisi osaltaan yksityisautoilun ja kasvihuonepäästöjen määrää.

Keskustaan sijoitettavassa monitoimiareenassa olisi tiloja yhteensä noin 12 000 m2. Lähes 20 aition lisäksi tilaa olisi kattavasti tapahtumaravintola- ja myyntitoimintaa varten.

Tutustu tarkemmin Lappeenkadun vaihtoehtoon!

Kisapuistossa areena olisi moderni jäähalli

Kisapuistoon toteutettaisiin perinteisempi moderni jäähalli. Nykyaikaisessa jäähallissa on taitoluistelulle, juniorijääkiekolle ja muulle jääurheilulle uudet ja riittävät tilat sekä myynti- ja tarjoilutiloja.

Jääurheilutoiminta keskittyisi nykyhetken tapaan samaan paikkaan, Kisapuiston urheilukeskukseen vierekkäin. Se toisi tehokkuutta ja joustavuutta kunnossapitoon, taitoluistelu- ja jääkiekkotapahtumissa urheilijoiden liikkuminen halleista toiseen on helppoa kävellen, joukkueiden varusteiden kuljetus ja varastointi kuivaushuoneissa ja varastoissa on sujuvaa kaikkien jäähallien ollessa vierekkäin. 

Rakennus olisi Lappeenkadun vaihtoehtoon nähden pienempi - tiloja olisi yhteensä noin 10 000 m2.

Tutustu tarkemmin Kisapuiston vaihtoehtoon!

 
Loppuraportit ja muu materiaali
 

Tutustu jääareenan tulevaisuutta koskevaan loppuraporttiin.

Tutustu FCG:n laatimaan monitoimiareenan yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten arviointiin, jossa on mm. vertailua monitoimiareenan kahden sijaintivaihtoehdon välillä.

Tutustu kaupunginvaltuuston iltakoulussa 31.8. valtuutetuille esiteltyyn materiaaliin (viranhaltijaehdotus monitoimiareenasta alk. s. 44) ja lue Liiga-SaiPan kannanotto

 
Lausunnot
 

Monitoimiareenan sijoittamista keskustaan kannattavat Liiga-SaiPa Oy ja SaiPa ry. Muut seurat pitävät Kisapuisto -vaihtoehtoa parempana.

Lautakunnat, nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto esittävät monitoimiareenan sijoittamista Kisapuistoon ja ne pitävät sisäliikuntahallihanketta, sille esitettyä sijaintipaikkaa ja toiminnallista suunnitelmaa pääosin hyvänä. Asukas- ja alueneuvostossa oli kannatusta molemmille monitoimiareenan vaihtoehdoille ja sisäliikuntahallia kommentoitiin vähän. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta edellyttää, että liikuntatoimen talousarvioon osoitetaan tarvittava lisärahoitus uusien tilojen käyttöön. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta sekä lasten ja nuorten lautakunta myös edellyttävät, että seurojen käyttömaksut eivät muodostu kohtuuttomiksi. Kaupunkikehityslautakunta esittää, että sisäliikuntahalli toteutetaan suurempana ja siihen täytyy sisältyä myös täysimittainen pesä- ja jalkapallotekonurmi.

Citycon Finland Oy, Efika Oy, YIT Suomi Oy, Etelä-Karjalan kauppakamari, Green Reality Network, Kauppakeskus Galleria, Lakes ry, Lpr Teknillisen yliopiston ylioppilaskunta ja LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta sekä Lpr:n Yrittäjien hallitus pitivät keskustavaihtoehtoa parempana, kaupunkikeskustaa kehittävänä ja elävöittävänä sekä kaupungin vetovoimaa merkittävästi lisäävänä. Assi Group Oy piti Kisapuisto-vaihtoehtoa ja sinne muodostunutta jääurheilukeskusta parempana sijoituspaikkana uudelle areenalle.

LUT-yliopistolla ja LAB-ammattikorkeakoululla ei rehtoreiden lausunnon mukaan ole erityistä intressiä sijaintipaikkaan. Kaupungin keskustan ja vetovoiman lisäämisen kannalta monitoimiareena keskustassa voisi lausunnon mukaan kuitenkin olla yksi työkalu. Lausunnossa ehdotettiin myös areenan sijoittamisesta Skinnarilan kampuksen alueelle. Etelä-Karjalan Osuuskauppa ei ottanut kantaa areenan sijoituspaikkaan eikä hankkeeseen kaupungin elinvoimaisuuden kannalta.

 

Lue Lappeenrannan kulttuuri- ja liikuntalautakunnan lausunto

Lue Lappeenrannan lasten ja nuorten lautakunnan lausunto

Lue Lappeenrannan vanhusneuvoston lausunto

Lue Lappeenrannan nuorisovaltuuston lausunto

Lue Lappeenrannan kaupunkikehityslautakunnan lausunto

Lue Lappeenrannan asukas- ja alueneuvoston lausunto

Lue Lappeenrannan vammaisneuvoston lausunto

Lue Lappeenrannan toimitilatoimikunnan esitys

 
Katutason havainnekuva monitoimiareenasta Kisapuistossa

Monitoimiareena Kisapuistossa

Katutason havainnekuva monitoimiareenasta Lappeenkadulle sijoitettuna

Monitoimiareena Lappeenkadulla

Jääkiekkoilijat pelitilanteessa, kuvituskuva

Ajankohtaista

Siirry uutisarkistoon
  • Näytä lisää

Usein kysyttyä

Heräsikö kysymyksiä? Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin tai lähetä oma kysymyksesi.

Lähetä viesti

Onko selvitystyön yhteydessä kysytty potentiaalisilta tapahtumajärjestäjiltä arviota siitä, paljonko Kisapuiston jääareenassa olisi kysyntää muille kuin SaiPan liigapeleille ja jos on, niin paljon arviot ovat olleet?

 

Selvitystyöhön ei sisältynyt tapahtumajärjestäjille tehtyä kyselyä tapahtumien tuottamiseen Kisapuistossa. Sen sijaan arvioitiin SM-liigaottelujen lisäksi olevien tapahtumien määrää käyttäen arvioinnissa nykyisiä tietoja sekä vastaavista muista areenoista saatavilla olevia tietoja sekä edelleen Lappeenrannan kaupunkikokoa. Kisapuistossa järjestettävien isompien tapahtumien määräksi voidaan arvioida noin 2 – 3 isoa yleisötapahtumaa/vuosi 33 – 35 SM-liigaottelun lisäksi.  Mikäli Lappeenrannan monitoimiareenassa järjestettäisiin vuodessa yhteensä 40 urheilu-, konsertti-, messu- ym. tapahtumaa, joissa olisi keskimäärin 2 000 kävijää/tapahtuma, olisi tapahtumakävijöitä yhteensä noin 80 000 kävijää/vuosi.

Suomessa tehtyjen muiden selvitysten pohjalta arvioidaan Kisapuistossa tapahtumakävijöiden kulutukseksi yhteensä noin 90 euroa/kävijä, josta tapahtumapaikalla keskimäärin 50 €/kävijä ja muualla Lappeenrannassa keskimäärin 40 €/kävijä. Edellä esitetyillä tapahtuma- ja kävijämääräarvioilla sekä heidän arvioidulla kulutuksella tapahtumakävijöiden kokonaiskulutus olisi Kisapuiston jääareenan tapahtumissa noin 7,2 milj.€/vuosi.

 

Miksi tänne lähetettyjä kysymyksiä muutetaan radikaalisti ennen kuin niihin vastataan?

 

Oikoluemme kaikki saapuneet kysymykset, ja tarvittaessa muotoilemme niitä. Emme kuitenkaan puutu tekstissä esitettyyn varsinaiseen kysymykseen. Kysymyksiä saattaa myös tulla samasta aiheesta useita, mutta eri tavoin esitettyinä. Pyrimme siis muotoilemaan kysymykset mahdollisimman yksinkertaisiksi ja selkeiksi, jotta ne palvelisivat mahdollisimman hyvin kaikkia sivun kävijöitä.

 

Millaisia mahdollisuuksia olisi sisällyttää vakituisia tai vuokrattavia tiloja Kisapuiston jääareenaan eri toimijoille?

 

Kisapuiston jääareenan suunnittelutyö yksityiskohtaisine tilaohjelmineen on vasta alkamassa. Suunnittelutyön yhteydessä käydään jatkuvaa markkinavuoropuhelua kaikkien mahdollisten toimijoiden ja Liiga-SaiPan kanssa. Näiden vuoropuhelujen perusteella ratkaistaan, millaisia erilaisia vuokrattavia tiloja areenaan kannattaa itse jäähallihalliosan lisäksi suunnitella ja myös löytää niihin vuokralaiset.

Uuden jääareenan suunnittelu vaatii hyvin pitkäjänteistä vuoropuhelua ja alustavaa sopimista sekä todennäköisten potentiaalisten hankkeeseen sitoutuvien tahojen kanssa käytävää keskustelua, jonka lopputulosta ei voida tässä vaiheessa etukäteen täsmentää esim. vuokrattavien tilojen määrällä ja koolla.

 

Miten jääareenan rakentaminen vaikuttaa palveluverkkoa koskeviin säästötavoitteisiin?

 

Kaupunginvaltuusto tulee päättämään mahdollisista palveluverkon muutoksista ja säästöistä aina kulloisenkin tarpeen mukaan. Nyt mitään tarkkaa euromäärää ei ole toistaiseksi arvioitu.

 

Miten jääareena muuttaa Kisapuiston pysäköintialueen maksuja?

 

Myös pysäköintialue peruskorjataan ja asvaltoidaan hankkeen yhteydessä. Sen muuttaminen maksulliseksi on mahdollista, mutta sen osalta päätöksiä tehdään myöhemmin.

 

Miten Kisapuiston jääareena vaikuttaa liikuntapaikkamaksuihin?

 

Yleensä kaupunki aika ajoin on tarkistanut liikuntapaikkamaksuja yleisen kustannuskehityksen mukaan ja myös jatkuvien liikuntainvestointien vaikutuksesta. Varmasti myös uuden areenan valmistuessa liikuntapaikkamaksujen tarkistamista harkitaan.

Kaupunki investoi vuosittain liikuntapaikkarakentamiseen merkittävällä tavalla ja se ei voi olla vaikuttamatta liikuntapaikkamaksuihin. Pelkästään liikuntapaikkojen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 8 milj. euroa vuodessa. Jäähallit ja tekojäärata ovat kaupungin vuotuisista kustannuksista vajaat 30 %, eli hyvin merkittävä osa kaikista kustannuksista.

 

Ketä varten uusi jääareena rakennetaan?

 

Uuden jääareenan käyttäjiä tulevat olemaan samat käyttäjätahot kuin nykyisessä pääjäähallissa. Liiga-SaiPan ohella areenan käyttäjiä ovat eri seurojen aikuisryhmät ja junioriryhmät jääkiekossa, taitoluistelussa ja jääpallossa, opiskelijaryhmät, veteraaniharrastajat ja muut jääaikaa tarvitsevat ryhmät. Jääaikoja jaetaan uudesta jääareenasta yli 20 erilaiselle seuralle ja varaajatahoa. Seurojen sisällä voi vielä lisäksi olla useita eri junioriryhmiä, joille jääaikoja seuran sisällä jaetaan. Jääaikaa jaetaan kausittain yhteensä noin 2 400 tuntia, niistä noin 500 tuntia käyttää Liiga-SaiPan edustusjoukkue harjoituksin ja peleihin, muut jääajat jakaantuvat kymmenille eri tahoille eri lajeissa.

 

Millainen vaikutus uuden jääareenan rakentamisella on Kisapuiston alueen arkeen?

 

Urheilukeskuksen muiden tilojen omaan toimintaan uusi jääareena ei aiheuta muutoksia. Kuitenkin Kisapuiston urheilukeskuksen liikenneyhteydet paranevat ja parkkialueen asvaltoinnin myötä myös sen käyttöolosuhteet muuttuvat paremmaksi.

 

Millainen vaikutus Kisapuiston jääareenalla on Lappeenrannan tapahtumatarjontaan?tarjontaan?

 

Uusi nykyaikainen jääareena luonnollisesti luo entistä laadukkaammat tapahtumaolosuhteet Kisapuistoon ja kaupunkiin verrattuna nykytilanteeseen. Uudessa areenassa oin entistä paremmat ja viihtyisämmät olosuhteet kaikenlaisille isoille yleisötapahtumille ja muillekin sisäurheilutapahtumille ja lajille jääurheilun ohella. Tapahtumajärjestäjät usein myös ovat tietoisia eri kaupunkien tapahtumaolosuhteista ja niiden kehittymisestä. Uudet tapahtumatilat jo itsessäänkin lisäävät tapahtumajärjestäjien mielenkiintoa tuoda uusia tapahtumia Lappeenrantaan.

 

 

Millainen on uuden jääareenan alustava rakennusaikataulu?

 

Kaupunginvaltuuston viimeisimmän 26.10.2020 päätöksen mukaan rakentaminen alkaa mahdollisimman aikaisin keväällä 2024 ja hanke valmistuu syksyllä 2025.

 

 Parannetaanko Kisapuiston saavutettavuutta paikallisliikenteelle ja muulle yleisöliikenteelle?

 

Kisapuiston saavutettavuus paikallisliikenteellä on myös tavoitteena samalla, kun urheilukeskuksen yleisöliikenne uusien tie- ja kevyen liikenteen väylien ansiosta tulee parantumaan. Paikallisliikenteen lisääminen on kuitenkin kustannuskysymys, koska Kisapuisto ei sijaitse suoraan minkään paikallisliikenteen vakiolinjan välittömässä läheisyydessä.

 

Millainen vaikutus jääareenalla on alueen yritystoimintaan?

 

Uusi jääareena yhdessä muiden Kisapuiston hallien ja tekojääradan ohella voi aikaansaada pienimuotoista uutta yritystoimintaa Kisapuiston urheilukeskukseen. Kaupunki ei kuitenkaan ole arvioinut, että Kisapuiston lähialueelle tulisi merkittävissä määrin uutta liiketoimintaa tai yrityksiä Kisapuiston uuden areenan ja muiden urheilukeskuksen tilojen vaikutuksesta. Mahdollisesti kaupunki samalla myös selvittää olisiko järkevää muodostaa yhteinen yhtiö tai muu malli, jolla ylläpidetätisin kaupungin omistamia jäähalleja ja tekojäärataa sekä Kisapuiston yksityistä kahden kaukalon harjoitushallia, UK areenaa. Kaikkien tilojen ylläpidon yhdistäminen voisi tuoda merkittäviä synergiaetuja, talouden säästöjä sekä joustavuutta henkilöstön osalta tilojen sekä alueiden ylläpitoon.

 

Mitä tapahtuu nykyisille halleille?

 

Harjoitusjäähalli, UK Areena ja tekojäärata säilyvät Kisapuistossa kaikissa tapauksissa ennallaan. 

Nykyinen pääjäähalli puretaan ja sen alue hyödynnetään parkkialueena.

 

Mitä tapahtuu Kisapuiston suositulle ulkoilureitille, kun areena rakennetaan?

 

Kisapuiston ympärivuotisessa käytössä oleva erittäin suosittu ja muutamia vuosia sitten peruskorjattu valaistu ulkoilureitti tulee alueella säilymään edelleen. Se linjausta voidaan mahdollisesti muuttaa joltain osin tarvittaessa, mutta se selviää tarkemmin hankesuunnittelun yhteydessä. Ulkoilureitille tullaan siis myös jatkossakin siirtämään tekojäältä kertyvää lunta ja reittiä ylläpidetään kesäkuukausien ohella suosittuna ensilumen latuna kuten nytkin.

 

Miten Lappeenranta hyötyy uudesta jääareenasta?

 

Uusi jääareena vaatii huomattavasti vähemmän huoltoja ja korjauksia verrattuna nykyiseen vanhaan jäähalliin, energiatehokkuus muuttuu merkittäväksi paremmaksi, uusiutuvan energian käyttö lisääntyy ja kaupungin tapahtumatilaolosuhteissa tapahtuu erittäin merkittävä parannus nykytilanteeseen verrattuna. Kaupungin jääurheilun olosuhteissa tapahtuu myös merkittävä parannus sisäilman puhtauden, terveellisyyden, viihtyisyyden ja laadun osalta.  

 

Lappeenrannan väestöennuste on laskeva: onko jääareenalle tarvetta?

 

Väestöennusteista huolimatta ei ole odotettavissa, että jääurheilun harrastajamäärät oleellisesti Lappeenrannassa tai Suomessa olisivat vähenemässä. Kunnallisille ja yksityisille liikuntapaikoille on jatkossakin kysyntää, eivätkä tutkimukset tällä hetkellä osoita kysyntään ainakaan merkittävää vähenemistä. Liikunnan lisääminen on myös valtakunnallinen iso tavoite ja sitäkin varten tarvitaan monenlaisia sisä- ja ulkoliikuntatiloja jääareenat mukaan lukien. Liikuntalajien kirjo myös jatkuvasti monipuolistuu, joten siksi myös esimerkiksi jääaikoja halleista tarvitaan muillekin kuin nykyisille perinteisille jääliikuntalajeille. Kaupungin monipuoliset liikuntapaikat mahdollistavat osaltaan merkittävällä tavalla liikunnan ja liikunnan seuratoiminnan lisääntymisen ja jäähallit ovat yksi tärkeä osa tätä kokonaisuutta.

 

 

Miksi suunnitelmissa on rakentaa jääareena noin 5 000 katsojalle?

 

Lappeenrannan asukasmäärän suhteutettuna noin 5 000 katsojan uusi jääareena on sopivan kokoinen. Nykyisessä vanhassa jäähallissa on noin 4 800 katsojapaikkaa. Hankesuunnittelun yhteydessä lopullinen yleisöpaikkojen määrä sitten kuitenkin vasta tarkentuu.

 

Kuka omistaa ja hallinnoi uutta jääareenaa?

 

Todennäköisesti uusi jääareena rakentuu Kisapuistoon kaupungin omistukseen. Sen toteutusmallista, ylläpidosta ja operoinnista päätetään vielä erikseen myöhemmin ennen rakentamispäätöstä.